Osa lapsista kiinnittää spontaanisti huomiota lukumääriin ja suhteisiin, tekee vertailuja ja luokittelee asioita. Emme vain välttämättä kiinnitä tähän huomiota. Lapset ovat eskariin ja kouluun tullessaan hyvin eri vaiheessa matemaattisten taitojensa kehityksessä. Kuten muissakin taidoissa, myös matematiikassa on hyödyllistä lähteä liikkeelle siitä, mitä lapsi osaa.
Olen vuosia opettanut matematiikkaa eskarissa ja alkuopetuksessa jokaiselle lapselle omaan tahtiin. Joitain aiheita opettelemme ryhmän kanssa yhdessä, mutta pääosin jokainen etenee omaan tahtiinsa.
Tässä tärkeää on oppilaantuntemus. Kun oppii tuntemaan lasten taidot ja tavat, pystyy seuraamaan jokaisen kehitystä. Uuden tai haastavan asian opetan lapselle yksilöllisesti. Tämä on erittäin tehokasta: tiedän heti, onko lapsi mukana opetuksessa ja ymmärtääkö hän. Kun lapsi on omaksunut asian, hän jatkaa itsenäisesti harjoittelua. Jos taas on tarpeen, jään vielä avuksi.
Joskus toki luokassa on kaaos, kun moni lapsista on yhtä aikaa uuden asian edessä tai tapahtuu jotain yllättävää! Jos en pysty juuri sillä hetkellä auttamaan, on jonkin odottelutehtävän vuoro.
En luopuisi tästä tavasta toteuttaa matematiikan opetusta. Mielestäni tämä on erittäin tehokasta sekä oppimisen että ajankäytön näkökulmasta. Lisäksi useimmat lapset ovat motivoituneita. Turha odottelu jää pois ja tekeminen on omiin taitoihin sopivaa.
Millaisia asioita tämä tarkoittaa käytännössä? Tästä kerron myöhemmin lisää.
Kuva _Alicja_ Pixabaystä
kirjavinkki: tulevaisuuden lukujärjestys ja tulevaisuuden identiteetit
Perttu Pölösen kirjat Tulevaisuuden lukujärjestys ja Tulevaisuuden identiteetit ovat kirjoja, jotka vaikuttavat tapaan ajatella ja nähdä asioita. Ne eivät tarjoa vinkkejä ja käytännön ohjeita koulumaailmaan, mutta sitäkin enemmän tausta-ajatuksia siitä, millainen on...
Aapinen vielä tokaluokallakin
Olen törmännyt viime aikoina usealla forumilla keskusteluun aapisen valinnasta. Esillä on myös ollut vaihtoehto, että käyttäisi vielä kakkosluokkalaistenkin kanssa aapista. Siksi päätin kirjoitella vähän ajatuksiani aiheesta. Omassa Alkuluokassani olen vuosia...
alkuluokkavuoden kolmas kvartaali
Kolmas alkuluokkakvartaali on loppumaisillaan. Talviloman jälkeen alkaa vähitellen valmistautuminen tulevaan kouluvuoteen ja ennakoidaan siirtymisiä uudelle luokka-asteelle. Tämä kolmas kvartaali on tehokkaan oppimisen jakso. Kevätlukukausi alkaa yleensä niin, että...
Uutisten viikko
Sanomalehtiviikko on tänä vuonna Uutisten viikko. Ensimmäisen kerran Sanomalehtiviikkoa vietettiin 1995, joten pitkä perinne tällä teemaviikolla on. Alkuluokassa vietetään Uutisten viikkoa. Ehkä ohjelma muotoutuu tulevina vuosina toisenlaiseksi, mutta sanomalehdet...
100 päivää viisaampi
Tulevalla viikolla monissa kouluissa on tämän lukuvuoden 100. koulupäivä. Juhlistamme 100. koulupäivää joka vuosi Alkuluokan tyyliin. Arjesta poikkeava, erilainen päivä – ja ihan huikea määrä työskentelyä lukujonotaitojen ja lukumäärän 100 parissa! Vuosittain näkee...
Puoli vuotta blogia
Kesäkuussa sain idean, heinäkuussa sen toteutin. Aloin kirjoittaa blogia. Olen tehnyt vuosien mittaan monenlaisia asioita alkuopetuksessa, ideoinut ja toteuttanut. Määrä alkaa olla sellainen, että on vaikea muistaa kaikkea. Koulumaailma taas on niin...
Alkuluokkavuoden toinen kvartaali
Syyslomalta kouluun palaa yleensä innokkaita koululaisia. On levätty ja oltu juuri sopiva aika poissa normaalista arjesta. Taas jaksetaan innostua! Toki työskentelytavat ja ryhmätoiminta tarvitsevat harjoittelua – sitähän harjoitellaan vuosia – mutta on iso ero...
Jouluinen tapahtuma koulun pihamaalla
Vuosi 2020 jää luonnollisesti mieleen pandemiasta ja sen vaikutuksesta tavalliseen arkeen. Kaikkien koronajärjestelyiden lisäksi kouluelämään on liittynyt vahvasti peruminen. Jos jotain on uskaltanut suunnitella, se hyvin todennäköisesti on jouduttu perumaan tai...
Meidän luokka, osa 1
Kiitos aktiiviselle lukijalle aihetoiveesta. Lukija toivoi blogitekstiä lasten kaverisuhteista koulussa. Tästä syntyi idea kokonaiseen postaussarjaan, sillä kyseessä on tärkeä ja moninainen aihe. Miten joukosta lapsia muodostuu Meidän luokka? Me ihmiset olemme...
Numerokirja
Eskareiden matemaattisia juttuja tehdään pieninä palasina pitkin vuotta. Paljon toiminnasta on sellaista, mistä ei jää mitään pysyvää ja näkyvää ”todistetta”. Pelataan pelejä, pohditaan asioita, käytetään erilaisia materiaaleja. Mutta yksi iso ja näkyvä juttu...