|| Osa tuotteista saatu aiempien yhteistöiden yhteydessä verkkokauppa Konstikas.fi ||
Jos edellisessä sarjan blogitekstissä hämmennyin siitä, millä ihmeen otsikolla asiaa kuvaisin, olen nyt painiskellut sisällön kanssa. Puoli vuotta, huomaan! Arvaan jo nyt, että tästä tulee teksti joka todennäköisesti tulee päivittymään ja muuttumaan moneen kertaan. Ei ole helppo tehdä rajausta, mitkä asiat luokassani otsikon alle kuuluvat. Mutta yritän!
Edellisessä apukeinoja luokkaan tekstissä kuvailin yleisesti, miten välineitä käytetään. Tärkeä osa välineiden käyttöä on kokeilu ja oman mielipiteen muodostaminen. Jos et ole edellistä osaa vielä lukenut, tee se nyt. Tässä tekstissä esittelen vain, mitä luokasta löytyy. Oppimisen apukeinoja luokkaan, osa 1 löytyy tästä.
Kirjoittelen tätä elokuussa, eli juuri silloin kun monia vaihtoehtoja esitellään luokassa. Tarkkaa järjestystä miten otan välineet käyttöön, ei ole. Tämä riippuu tietenkin myös siitä, mitä missäkin koulussa ja ryhmässä on käytettävissä. Ehkä karkea sääntö on, että isoimmat ja jotenkin näkyvimmät tai eniten toimintaan vaikuttavat käsitellään ensin. Kaikkea ei tosiaan kannata ottaa uutena asiana yhtäaikaa.
Järjestykseen vaikuttaa myös lasten ajatukset. Juuri tänä vuonna ensimmäisellä kouluviikolla ekaluokkalainen kysyi, milloin tehdään jalkakeinut. Kysymys ei ollut tehdäänkö, vaan oletus oli että niitä tarvitaan. Joten kyllä me teemme jalkakeinut, luultavasti nopeammin kuin itse olin ajatellut!
Painoeläimet
Tänä vuonna ensimmäisenä esittelyvuorossa olivat eläimet. Tästä on helppo aloittaa, sillä nämä herättävät ihastusta aina!
Kissa ja koira ovat painotuotteita, Nestori Norppa aivan tavallinen pehmolelu. Mutta kooltaan Nestorikin on suurinpiirtein samanlainen kuin Kissa ja Mäyris.
Norppa tuli porukkaan vähän vahingossa, mutta yllättäen se on paikkansa lunastanut oikein hyvin. Jos paino ei tunnukaan kivalta, voi silti olla mukava pitää välillä sylissä mukavaa siliteltävää. Sekin voi rauhoittaa.
Eläinkolmikkoon suhtaudutaan Alkuluokassa arvostavasti. Tiedossa on, että omana päivänään saa pitää juuri niin paljon kuin haluaa eläintä mukanaan touhuissa luokassa. Mutta luokasta sitä ei viedä pois (kuten ei yleensä muitakaan luokkamme apuvälineitä) eikä sillä pelleillä. Myös ilmeinen likaantumisvaara otetaan huomioon. Siksi esimerkiksi vesivärityöt on eläimiltä kielletty, ja maalaushommien ajaksi eläimet asettuvat hyllyn päälle tarkkailemaan.
Yllättävän kiinnostuneita isommatkin oppilaat ovat näistä (paino)eläimistä ollessaan luokassamme. Toki heidän käyttöönsä on esimerkiksi syliin laitettava painotyyny, joka on neutraalin oloinen eikä millään tavalla lapsekas.
Jalkakeinu
Alkutekstissä mainittu jalkakeinu on tällainen. Joka vuosi virkkaamme matonkuteista Alkuluokassa jalkakeinut. Jonkin aikaa ne pidetään kaikkien pulpeteissa. Jos tuntuu, että ei halua käyttää jalkakeinua, saa sen viedä kotiin. Tiedän, että kotona näitä on käytetty esimerkiksi hyppynaruina!
Idea on rauhoittaa pieniä levottomia varpaita. Sisäkengät pois jalasta, jalat keinulle ja rauhallista keinuttelua. Rytmi löytyy luontaisesti: joku pitää jalkojaan paikallaan ja vain lepuuttaa niitä matonkudevirkkauksen päällä, joku keinuttelee koko ajan.
Matonkude on solmittu renkaaksi sen pituiseksi, että se asettuu sopivasti pulpetin reunoissa oleviin reppukoukkuihin. Niin, että se on lähellä lattiaa, mutta ei aivan osu siihen.
Erittäin edullinen väline, ja samalla hyvä käsityö.
Kuulosuojaimet, pallot, istuintyynyt
Perusvalikoimaa Alkuluokassa ovat kuulosuojaimet, pallot, erilaiset istuintyynyt – nystyröillä tai ilman.
Näitäkin kaikkia testaillaan ja kokeillaan. Palloja ja tyynyjä on hiukan erilaisia. Osa vähän isompia, osa täytetty vähän löysemmiksi jne. Niistäkin jokaiselle löytyy mieluisin. Jotkut lapset ovat hyvinkin tarkkoja, mikä on juuri se itselle sopiva tyyny tai pallo.
Kuulosuojaimet ovat lasten kuulosuojaimia, ja nyt uutena mallina on hankittu myös vähän ”järeämpiä”. Tuttu juttu, mutta niin hyväksi havaittu: kun ulkopuolisia ääniä blokkaa pois, saattaa keskittyminen muuttua huomattavasti.
Keinutuoli
Keinutuoli. Se on taas yksi niistä asioista, jotka ovat Alkuluokkaan tulleet alunperin vähän vahingossa, ja jotka ovat osoittautuneet erittäin hyviksi jutuiksi. Ja jääneet pysyvästi kalustoon – kirjaimellisesti!
Keinutuoli vie tilaa. Nykyinen luokkani on ensimmäinen, jossa edes voi harkita pitävänsä keinutuolia. Mutta nyt kun voin, niin mielelläni pidän!
Keinutuoliin tosi moni kiinnittää ensimmäisenä huomiota luokkaan tullessaan. Se onkin iso, mutta tuskin koko on ainoa syy huomioon. Onhan se vähän yllättävää, että luokassa on keinutuoli.
Mihin sitä käytetään? Keinutuoli on lukemispaikkana erittäin suosittu. Siinä myös moni istahtaa mielellään odottaessaan vuoroaan. Keinutuoli on suosittu isompienkin koululaisten keskuudessa.
Se on myös osoittautunut hyväksi rauhoittumispaikaksi – keinuva liike toimii.
Mustat keinutuolit eivät ole mistään koulusta, mutta eikö olisikin mukava ryhmä vaikkapa koulun aulassa?
Pienet motivointikeinot
Näiden kuvien välineet eivät ole mitään apuvälineitä, vaan ihan tavallisia pelejä tai tarvikkeita. Näitä käytän motivoinnissa. Jos johonkin asiaan ei ole sisäistä motivaatiota, on tyhjää parempi herätellä motivaatiota ulkoisin keinoin. Esimerkiksi hauskalla pelillä tai toiminnalla!
Tässä toimii palapelin palat, monien pelien kortit tai pelimerkit. Joku sellainen asia mitä voi kerätä tai arpoa. Toimimme niin, että kun on tehnyt tietyt tehtäväryhmän tai harjoitellut jotain asiaa 5 minuuttia, saa hakea itselleen palan tai merkin, arpoa lisätehtävän, rakentaa yhden palan lisää yhteiseen torniin tms. Tällaiset asiat ovat monien lasten mielestä innostavia, ja tylsänkin tuntuinen tehtävä menee melkein huomaamatta: samalla kun lasken kertolaskuja, yritän saada hankittua mahdollisimman monta solmupalaa.
Toiminnasta riippuen palat tai merkit laitetaan heti yhteiseen rakennelmaan. Toinen vaihtoehto on tuokion lopuksi katsoa, millainen palapeli tai solmurakennelma saadaan aikaan.
Jokaisesta koulusta löytyy asioita, joita voi hyödyntää tähän tapaan. Mielikuvitus käyttöön!
Ammeet
Suurta ihmettelyä ovat saaneet aikaan Alkuluokassa olevat vauvan ammeet. Nämä ovat alkuluokkaikäisille juuri hyvän kokoiset lukupesät tai unimunat!
Kaikki eivät näistäkään tykkään, eikä tarvitsekaan. Mutta olen kyllä todella monen rauhattoman lapsen nähnyt asettuvan pitkäksi aikaa lukemaan tai vaan olemaan. Ihan rauhassa, hiljaa, paikallaan.
Jotenkin nämä ammeet antavat sopivat rajat ja reunat olemiselle. Se mikä minua harmittaa, on väri: olisin paljon mieluummin ottanut luokkaani iloisen väriset ammeet, mutta harmi vain tarjolla oli pelkkiä valkoisia.
Kynätuet, timerit
Kynätuet ja TimeTimerit ovat varmasti monessa luokassa käytössä. Kuten kaikissa muissakin välineissä, myös niissä olennaista on löytää sopiva käyttötapa omassa ryhmässä, jokaiselle lapselle. Sepä ei olekaan helppoa, vaan vaatii usein paljon kokeilua. Ja monia virheitä ja vääriä ratkaisua. Mutta tekemällä oppii!
Lopuksi
Kuten tästä postauksesta huomaa, oppimista tukevia välineitä ja ratkaisuja on monenlaisia. Tärkeää omasta mielestäni on tarjota vaihtoehtoja avoimin mielin. Ja antaa lasten kokeilla avoimin mielin. Kaikkien ei tarvitse pitää kaikesta, ja mieli saa muuttua.
Eniten itseäni ovat epäilyttäneet pallon tai keinutuolin tyyppiset ratkaisut. Meneekö homma aivan hulinaksi? Yleensä ei mene. Ja kaikki tietävät, että jos menee, lähtevät pallot hyvin nopeasti varastoon.
Välineet ovat vähän kuin aloituskuvan karkkikaupan hylly. Valikoimaa on loputtomasti, eikä nykypäivänä ole ongelma se, ettei asioita olisi tarjolla. Haaste on se, että tietää mikä mihinkin tilanteeseen on sopiva, ja osaa tehdä hyödyllisen valinnan.
Mikä on sinun paras välinevinkkisi oppimisen apukeinoksi?
Ensimmäinen kuva Pexels Pixapaystä.