|| Kaupallinen yhteistyö Qridi Oy ||
Edellisessä arviointipostauksessa (jonka voit lukea täältä) kerroin, että olen pohtinut arviointia pitkään. Hyviä osasia olen mielestäni onnistunut löytämään Alkuluokan käyttöön, mutta koko arviointikokonaisuudesta löydän paljon parannettavaa. Arviointi määräytyy opetussuunnitelman ja koulutuksen järjestäjän toimesta. Silti paljon voi suunnitella toteutuksesta itse. Esimerkiksi omassa kunnassani formatiivisen, itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin suhteen on vapaat kädet. Tietenkin pitää arvioida, mutta tavat voi miettiä itse. Haaste on oikeiden välineiden löytäminen ja kaiken sovittaminen yhteen niin, että arvioinnista kokonaisuudessaan löytyy punainen lanka. Arviointi on myös niitä asioita, jotka tuntuvat tarvitsevan jatkuvaa kehittämistä.
Minua onnisti ja sain Alkuluokan Aakkosten yhteistyökumppaniksi Qridin. Qridin valikoimasta nykyisin löytyvä Arviointijuna vaikuttaa erittäin kiinnostavalta tavalta tuoda pienten lasten arviointi jatkuvaksi osaksi luokan arkea. Uskon myös, että kun tällaisia asioita opettelee alkuopetusikäisenä, on mahdollisuus hyvän arviointipolun toteuttamiseen läpi perusopetuksen ja siitä eteenpäinkin.
Mikä on Arviointijuna?
Qridi on suomalainen oppimisen asiantuntijayritys, jonka yksi arviointiin tarjoama menetelmä on Arviointijuna. Arviointijunaa on kehitetty vuosia yhdessä opettajien kanssa sellaiseksi mitä se on nyt, ja tämä näkyy mielestäni hyvin lopputuloksessa. Käyttäjäkokemuksia on osattu hyödyntää. Qridin sivuilla Arviointijunasta kerrotaan näin:
”Arviointijunan tavoitteena on tehdä oppimisprosessi näkyväksi, konkreettiseksi ja helposti seurattavaksi oppijoiden tieto- ja taitotasosta riippumatta. Arviointijunan käyttöönoton myötä oppilas harjoittelee oppimaan oppimista, oman oppimisensa suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja itsearviointia oppimisprosessin aikana opettajan tukemana. Tavoitteena on lisäksi helpottaa tiedonsiirtoa ja nivelvaihetta esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle siirryttäessä sekä toiselta luokalta kolmannella luokalle edetessä.
Arviointijuna on nimenomaan pienille koululaisille suunniteltu tapa arvioida. Arviointijuna näyttää lapsesta kivalta ja ymmärrettävältä, ja sen käyttö on tehty helpoksi. Ei tarvitse edes osata vielä lukea, kun Arviointijunaa pystyy käyttämään.
Miksi olen niin innoissani?
Minun mielestäni arvioinnin tärkein osuus on se, miten arviointi tehdään ymmärrettäväksi ja näkyväksi lapselle itselleen. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa tulevaan oppimiseen. Itsensä arvioimisen taito ja omien taitojen ja vahvuuksien tunnistaminen ovat koko elämän ajan arvokkaita taitoja. Hyötyä tulee välittömästi oman oppimisprosessin kannalta, mutta vaikuttavuus jatkuu parhaimmillaan pitkälle tulevaisuuteen. Miten sitä sanotaankaan: minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa!
Itsearviointi ja sitä kautta itsetuntemus ja itsensä ohjaamiseen pystyminen ovat usein työläitä ja pitkiä teitä. Näitäkin taitoja voi oppia. Paras tulos mielestäni syntyy, kun asioita opetellaan pienin askelin ja harjoittelu liittyy kiinteästi ja toistuvasti tavalliseen arkeen.
Täytyy muistaa, että minä puhun pienten lasten arvioinnista, jossa esimerkiksi päättöarvioinnin tai muun jatkovalintoihin vaikuttavan arvioinnin merkitystä ei ole. Silti olen sitä mieltä, että hyvät arviointikäytänteet ovat merkityksellisiä lapsen tulevien kouluvuosien kannalta. Alkuopetuksessa luodaan pohjaa siihen, miten oppija jatkossa pystyy hyödyntämään arviointikokemuksiaan ja käsityksiä itsestään oppijana.
Arviointijuna opettajan näkökulmasta
Arviointi on työlästä ja vaikeaa. Tai ainakin siltä se usein tuntuu ja näin asiasta puhutaan. Kaikki mikä tekee sen hallittavammaksi ja sujuvammaksi, on tervetullutta. Arviointijuna on erittäin hyvä työkalu. Arviointijunan käyttöön ottaminen tarvitsee pohdintaa, ihan niin kuin mikä tahansa tapa arvioida. Täytyy päättää, mitkä osiot ottaa käyttöön, millä tavalla ja miten usein arviointia toteuttaa luokassa. Täytyy säätää asetukset omaan käyttöön sopiviksi ja aktivoida luokalle ja ryhmälle haluamansa työkalut.
Tämä kaikki on tehty teknisesti kohtuullisen helposti hallittavaksi. Valmiiden kokonaisuuksien käyttöönotto on helppoa: muutamia klikkailuja. Samoin pieni muokkaaminen omalle ryhmälle sopivaksi onnistuu helposti. Kun iso kokonaisuus on valmiiksi tehty, saan muutamia arviointikohtia lisäämällä ja poistamalla muokattua arviointipaketin hyvinkin tarkasti omaan käyttöön täydelliseksi. Näitä valmiita kokonaisuuksia on tarjolla paljon, joten vaihtoehtoja löytyy. Tästä pidän kovasti, ja suurin osa omasta arvioinnista toteutuu tänä vuonna juuri näin. Valmiit junat, mutta omalle ryhmälle tuunattuina.
Suurin työ on ajattelutyö: miten haluan arviointia toteuttaa. Kun olen päättänyt mitä haluan, on käytäntö sujuvaa. Minua opettajana helpottaa Arviointijunan visuaalisuus ja kätevät yhteenvedot. Näen yhdellä silmäyksellä, miten luokalla menee. Tai vaikkapa jos jonkun lapsen arviointi vielä jostain syystä puuttuu, huomaan sen heti yhteenvetoruudukosta.
Suurin työ on tosiaan valintojen tekemisessä ja suunnittelussa. Qridin palvelut ovat melkoinen karkkikauppa opettajalle! Ensin tein sen virheen, että halusin vähän kaikkea. Mutta tässä niin kuin monessa muussakin asiassa on viisautta edetä pienin askelin. Arviointijuna on sekä minulle että lapsille uusi, ei ole siis järkeä ahnehtia. Kokeilemme pikku hiljaa. Samalla minä saan arvokasta tietoa, mitkä toiminnot ja miten käytettynä edistävät lasten oppimista ja auttavat minua arvioinnin toteuttamisessa. Luulen – tai oikeastaan jo tiedän – että meistä tulee kouluvuoden aikana varsin osaavia arviointihommissa 🙂
Arviointijuna lapsen näkökulmasta
Arviointijunassa hieno asia myös lapsen näkökulmasta on visuaalisuus. En uskalla sanoa että paras – koska hyviä puolia on paljon – mutta kyllähän houkutteleva ulkonäkö on erinomainen asia. Pienten lasten näkökulmasta inhoan ankeita aanelosia, jotka ovat täynnä tekstiä. Vaikka tekstin lukisi ääneen, ei sisältö todennäköisesti aukea lapselle. Mikä merkitys on arvioinnilla, jota arvioinnin kohde itse ei ymmärrä?
Omassa luokassani muistan ensimmäisen kerran, kun otimme Arviointijunan käyttöön. Halusin testata kirjautumisen sujuvuutta ja muutenkin ohjelman toimintaa luokan tableteilla. Koko luokka luki QR-koodit laitteillaan samanaikaisesti ja avasivat kirjautumisen jälkeen ensimmäisen junan, jonka olin heille aktivoinut. Kun sivut aukesivat, alkoi kuulua ihastuneita hihkaisuja. Juna oli hieno! Ja lapsista oli hauska saada vaunujen ikkunoihin papukaijoja. Pieniä asioita – tai sitten ei. Olen käyttänyt monenlaisia itsearviointilomakkeita. On ollut hyviäkin, ja olen saanut arvostavalla omalla suhtautumisellani lapset pitämään niitä tärkeinä ja he ovat oppineet itsearviointitaitoja, kyllä. Mutta eipä vielä ikinä ole ollut tällaista innostumista heti aluksi. Ihan varmasti on helpompi lähteä arviointia harjoittelemaan, kun ilmapiiri on valmiiksi innosta hihkuva!
Reilun kuukauden käyttökokemuksella voin sanoa, että käyttö lasten kanssa on sujuvaa. Eskaritkin kirjautuvat laitteelle itse. Ainoat ongelmat ovat silloin tällöin johtuneet hankaluuksista verkkoyhteyksissä, onneksi niitä on harvoin. Toimimme yleensä niin, että koko luokka arvioi tietyt kohdat yhtä aikaa. Ensin keskustelemme, mitä tavoite tarkoittaa. Juttelemme ihan konkreettisin esimerkein, mitä tarkoittaa vaikkapa se että huolehtii omista ja yhteisistä työvälineistä. Keskustelun jälkeen jokainen miettii oman osaamisensa ja klikkaa papukaijat vaunuihin. Tämän voisi tehdä jokaisen kanssa yksitellenkin. Mutta olen pitänyt tästä tavasta, että keskustelemme arvioitavista asioista yhdessä.
Jos kyseessä on sellainen tavoite, josta haluan tallentaa osaamista kuvana tai videona, sen teen yksilöllisesti jokaisen oppilaan kanssa erikseen. Ainakin nyt kun Arviointijuna on vielä meille uusi. Kuvien ja videoiden tallentamismahdollisuus on loistava tapa tehdä oppimista näkyväksi. On lapselle motivoivaa nähdä, miten paljon puolessa vuodessa on tapahtunut kehitystä. Sen näkyväksi tekeminen ilman kuvallista tallentamista ei ole pienten kanssa mahdollista ainakaan järkevän työmäärän puitteissa, ja Arviointijunassa tämä ominaisuus on parilla klikkauksella saatavilla.
Parasta Arviointijunassa
Helppous ja monipuolisuus. Helppous siinä mielessä, että peruskäyttö on teknisesti helppoa: muutamia klikkauksia. Lapsen käyttöliittymä on näppärä. Omalle tilille kirjautuminen tapahtuu QR-koodilla (tai vaihtoehtoisesti salasanalla, mutta pidän QR-koodia näppärämpänä). Ainakin meillä, kun käytössä on koko luokalle saatavilla tabletit, käyttö on helppoa. Lapset osaavat itse kirjautua tilille ja pienin ohjein mennä oikeaan kohtaan. Nopeasti opitaan, miltä junat näyttävät ja mitä ne papukaijat merkitsevät. Kun käyttö ei ole säätämistä ja sähläystä, pystyy keskittymään itse asiaan: arviointiin.
Monipuolisuus opettajan näkökulmasta tarkoittaa pohdintaa. On hienoa, että käyttömahdollisuuksia on paljon. Valmiit arvioinnit ovat helposti käytössä ja ne ovat hyviä, mutta myös niiden muokkaaminen oman kunnan opetussuunnitelmaan tai oman luokan tarpeisiin on mielestäni helppoa. Haaste on ainoastaan tietää, mitä haluaa muokata. Vai haluaako tehdä täysin oman junan? Sekin on mahdollista. Tässä kohtaa tulee esiin oma kunnianhimoni arvioinnin suhteen. Totta kai haluan, että arviointi luokassani toteutuu hyvin. Haluan tarvittaessa pystyä myös muokkaamiseen.
Monipuolisuus vain kasvaa, kun Arviointijunan lisäksi käytössä ovat muutkin Qridin sähköiset arviointivälineet. Näitä olen kokeillut vasta hyvin niukasti, mutta tiedän jo että pienillekin oppilaille löytyy sopivia välineitä. Ajattelen myös niin, että kun me näitä vähitellen otamme käyttöön ja opettelemme, se helpottaa ja antaa lisää mahdollisuuksia jatkossa ylempien luokkien käytänteisiin.
Lopuksi
Sain Arviointijunan ja muut Qridin palvelut Alkuluokan käyttöön koko lukuvuodeksi. Ja olen innoissani! Olemme kokeilleet vasta pientä osaa, mutta jo nyt uskon, että kevään toukokuinen arviointipaniikki tulee helpottumaan. Kun arvioinnin toteuttaminen on sopivan mukavaa ja helppoa, sitä tulee tehtyä säännöllisesti.
Olen ottanut käyttöön valmiita Arviointijunia. Niihin muutamia vaunuja lisäämällä tai jotain meille tarpeettomia poistamalla olen saanut juuri meille sopivat arviointikohteet, jotka ovat myös kuntamme lukuvuositodistuksessa. Siispä: Kun vuoden mittaan kiinnitämme huomiota juuri näihin asioihin ja teemme säännöllistä arviointia, mikään ei tule yllätyksenä toukokuussa. Kun olen miettinyt arvioitavia asioita paljon vuoden mittaan, siitä seuraa hyvä oppilaantuntemus. Ja todistuksen täyttäminen onkin helppoa! Tai ainakin helpompaa kuin tavallisesti 🙂
Suuret odotukset minulla on myös tammikuun arviointikeskustelujen suhteen. Oletan, että Arviointijunan avulla pystyn tekemään keskustelusta kaikille osapuolille hyödyllisemmän ja kiinnostavamman.
Lisätietoa
Qridin sivuilla on palvelut esitelty monipuolisesti ja kattavasti, niin myös Arviointijuna. Qridin tarjoamat arviointityökalut ovat varsin laajat, joten esimerkiksi sivuilta löytyvät esittelyvideot auttavat ottamaan välineitä haltuun. Suosittelen tutustumaan Qridin sivuihin, itse ainakin sain monta ahaa-elämystä arvioinnista.
Tästä linkistä pääset Qridin sivuille, joilta löytyy paljon tietoa arvioinnista ja Arviointijunan esittely: Arviointijuna
Qridin sivuilla kannattaa viivähtää pidemmänkin aikaa. Esimerkiksi Alkuopetus -otsikon alta löytyy hyviä ajatuksia arvioinnista. Myös kaksivuotinen esiopetus on huomioitu omana kokonaisuutena.
Seuraathan Alkuluokan Aakkosia myös Instagramissa, alkuluokan_aakkoset. Siellä kerron lisää, miten aion Arviontijunaa ja muita Qridin palveluita käyttää.
Pienten lasten kanssa täytyy aina muistaa riittävä leikillisyys. Kirpparilla osui silmään puinen junapalapeli. Tämä sopii meidän Arviointijunajuttuihin täydellisesti! Mitähän siitä keksitään?
Yksi ihan parhaita toimintoja, joissa visuaalisuus moninkertaistaa sisällön viestin, on tavoitetyökalu. Vaihtoehtoja on muitakin, mutta itse pidän tästä vuoresta. Tavoitteen voi pilkkoa sopiviin osiin, ja vuorta kiivetään ylöspäin tavoitteen toteutumisen mukaan. Tavoitteita voi tehdä koko luokalle tai oppilaille yksilöllisesti. Me otimme ensimmäisenä käyttöön kirjatavoitteet, innostamaan lukemiseen.
Miten Arviointijuna on mukana Alkuluokan arjessa? Siitä voit lukea Arviointi-sarjan kolmannesta tekstistä täältä.