||  Kaupallinen yhteistyö Qridi Oy  ||

Alkuluokassa on tänä syksynä otettu käyttöön Arviointijuna, ja hiukan myös muita Qridin työkaluja. Tässä postauksessa kerron, mitä me ihan käytännössä luokassa tehdään. Vaihtoehtoja on paljon, joten tietoisia valintoja täytyy tehdä. Olemme aloittaneet pikkuhiljaa, jotta työtapa tulee tutuksi minulle ja lapsille. Suunnitelmia kyllä on, mitä vielä otan meille lisää käyttöön. Mutta tällä hetkellä teemme tämmöisiä juttuja. Jos haluat lukea edellisen arviointipostauksen, jossa kerron mitä Arviointijuna oikein pitää sisällään, voit lukea sen tästä.

Ihan alusta asti lapset ovat opetelleet kirjautumaan ohjelmaan itse. Tämä onnistuu helposti, kun käytössä on QR-koodit ja tabletit. Muutaman kerran harjoittelimme yhdessä, ja nyt se sujuu lapsilta ihan itsenäisesti. Tärkeitä asioita ihan yleisestikin tvt-taidoissa opitaan samalla. Jos kirjaudut tilille, muistat kirjautua sieltä myös ulos. Ja huolehdit salasanatiedoista hyvin.

Lapset oppivat nopeasti muistamaan papukaijojen merkitykset. Ensimmäinen tarkoittaa että opettelee asiaa, toinen jo osaamista. Kolmas ja neljäs ovat merkkejä siitä, että on taidossa jo ihan pro-tasolla 🙂

Arviointijunasta meillä on käytössä viisi junaa. Lukujuna, kirjoitusjuna, matematiikkajuna, ilmaisujuna sekä oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen junat. Ihan pian otamme käyttöön myös  tvt-junan.

Me olemme toistaiseksi tehneet arvioinnit yhdessä. Lapset avaavat oikean vaunun. Sitten luemme yhdessä vaunun tavoitteen ja keskustelemme, mitä se tarkoittaa. Sen jälkeen jokainen klikkaa oman arvionsa mukaisesti papukaijan oikeaan ikkunaan. Sitä korostan, että yhdessä jutellaan mitä tämän taidon osaaminen tarkoittaa,  mutta jokainen tekee valinnan itse ja antaa muiden pohtia omia valintojaan rauhassa. Arviointijunan papukaijat ovat jotenkin lasten mielestä tosi kivoja! Qridin-sivuilta löytyy myös monikäyttöiset tulostettavat papukaijamerkit. Minun mielestäni on hauska, että papukaijamerkki-käsite siirtyy taas uudelle sukupolvelle 🙂

Päiväkirjaan on mukava tallentaa töitä, joita ei pysty säilyttämään.

Sitten olemme käyttäneet Päiväkirja-toimintoa. Kädentaitojen päiväkirjaan kuvaamme yhteisiä töitä. Lisäksi jokainen lapsi kuvaa ja tallentaa omia töitään. Olemme aikaisempinakin vuosina Alkuluokassa tallentaneet lasten tekemisiä, se ei ole uutta. Mutta pidän kovasti siitä, että samasta paikasta samoilla tunnuksilla löytyy nyt kaikki  tarpeellinen.

 

Yhdet tunnukset helpottavat arkea ja tekevät toimimisen yksinkertaisemmaksi. Tämä takaa sen, että arviointia  ja sitä tukevia asioita tulee tehtyä usein. Jos sovellus on monimutkainen, hankala tai epävarma, kyllähän se vähentää käyttöä. Tietysti arvostan myös sitä, että toiminta on luotettavaa ja turvallista. Tietosuoja-asiat ja tekninen toimivuus ovat kunnossa.

 

Tällaisen vuoren huippua lähtee tuttu papukaijahahmo tavoittelemaan lapsen edistymisen tahdissa!

Olemme ottaneet käyttöön myös tavoitetyökalun. Meidän ensimmäinen käyttökohde on lukemiseen innostaminen. Oman lukutaidon mukaisen kirjallisuuden lukeminen on kaikille yhteinen tavoite. Tällä samalla työkalulla voisi hyvin tehdä myös henkilökohtaisia tavoitteita, mutta sitä emme ole vielä tehneet. Opettelemme ensin yhteisesti, pala kerrallaan. Mitään sähköistä tavoitetyökalua en ole tainnut aiemmin käyttääkään, mutta tämä on motivoiva. Taas löytyy papukaija! Meillä on vaihtoehdoista käytössä vuori, jonka rinnettä kiivetään kohti huippua oman etenemisen mukaan.

Kodit mukaan arviointiin

Myös vanhemmat ovat hiukan päässeet mukaan. Vanhemmilla on omat tunnukset, ja he pystyvät seuraamaan lapsen tai opettajan tekemiä merkintöjä. Me olemme tässäkin vielä aivan alussa, mutta odotukset on isot. Toivon, että tällainen arvioinnin työtapa tuo arviointia ja lapsen osaamisen kehittymistä myös vanhemmille läheisemmäksi. Ja toivon, että tästä tulee väline, jonka avulla oppimiskeskustelua siirtyy myös koteihin.

 

Nyt aluksi markkinoin tämän lapsille niin, että tutkikaa yhdessä vanhempien kanssa, mitä kaikkea Arviointijunasta löytyy. Ihan erityisesti vinkkasin, että esittele mitä olet kuvannut Päiväkirjaan. Toivon että kodeissa on ollut kivoja hetkiä, kun lapsi on esitellyt kuviaan ja vanhemmat ovat niitä ihastelleet. Omaa kotia ja perhettä kuvaavaan askarteluun jokainen teki myös äänitallenteen, jossa kertoi omasta perheestään. Niistä tuli ihania! Toivottavasti kodeissa vietettiin mukavia ja tunnepitoisia yhteisiä hetkiä. Tavoitteena on, että myös kodeissa Arviointijunan käytöstä tulisi arjessa toistuva, mukava yhteinen tapa.

 

Arviointikeskustelut

Kun tammikuussa pidämme arviointikeskustelut, tulee Arviointijuna olemaan tärkeässä roolissa. Jos suunnitelmani onnistuu, on lähtökohta ja mielikuva arvioinnista lämminhenkinen ja positiivinen. En ehkä osaa tätä vielä oikein selittää, mutta uskon, että kun pikkuhiljaa teemme arviointia mukavalla ja mielekkäällä tavalla, siitä tulee tärkeä ja merkityksellinen asia sekä lapsille että vanhemmille.

 

Arviointikeskustelut ovat iso osa alakoululaisten arviointia. Toivottavasti keskusteluista tulee antoisampia, kun arviointidata on kätevästi saatavilla ja helpommin ymmärrettävässä visuaalisessa muodossa. En vielä tiedä miten kaikki onnistuu, mutta odotukset ovat suuret. Sisältöhän on ihan sama kuin ennenkin, mutta uskon, että kun silmien edessä on visuaalisesti esitettynä lapsen osaaminen, se avautuu meille kaikille osapuolille paremmin.

Myös keskustelun tunnelma on tärkeä. Vähintään voin sanoa lapselle jotain kivaa papukaijasta, kun asia menee jollain tavalla liian vakavaksi tai jännittäväksi. Niin kuin joskus arviointikeskusteluissa on. Ja jos papukaija on meidän luokassa yhteinen kiva juttu, ehkäpä sen ajattelu rentouttaa pientä ihmistä 🙂

 

Arviointijuna osana arkea

Arkipuheessa luokassa puhumme vain Arviointijunasta. Tarkasti ottaen Arviointijunan lisäksi käytämme Päiväkirjaa ja Tavoitetyökalua. Mutta lapset yhdistävät tämän kaiken Arviointijunaan ja papukaijoihin 🙂 Tässä olen oikaissut tietoisesti. Eniten käytämme Arviointijunan toimintoja, siksi se on myös pääterminä. Pyydän siis kirjautumaan Arviointijunaan, ja sitten sieltä valitsemaan tietyn toiminnon.

 

Luokan seinällä on kuva junasta, jossa me lasten kanssa olemme junan kyydissä. Tämä oli vain kiva kuva, jonka laitoin vähän niin kuin koristeeksi. Mutta junastapa syntyikin erittäin hyvät keskustelut. Ensin keksimme laittaa junaan omat kuvamme matkustajiksi. Mihin olemme menossa? Tästä pohdinnasta pääsimme oppimiseen, tavoitteisiin, oman osaamisen arviointiin… Joku lapsista sanoi ihanasti, että olemme matkalla tulevaisuuteen. Juuri niin!  Ja minä sain kunniakkaan tehtävän olla veturinkuljettaja matkalla kohti osaamista ja tulevaisuutta. Aika mahtavaa!

 

Usein tuntuu käyvän niin, että palaset alkavat loksahdella paikoilleen, sattuma seuraa toistaan ja hyvät asiat alkavat vyörymään lumipallon tavoin. Tässäkin tuntuu käyvän niin. Löysin nimittäin kirpparilta puisen junapalapelin. Tämä junapalapeli sai taas ideoita syttymään! Tämä juna on nyt luokassa näkyvillä koko ajan ja siitä näkyy lähitulevaisuuden arviointikohteet. Tulostin ja laminoin Qridin sivuilta  löytyvät logot junaan sopivan kokoisiksi. Kun on tulossa jokin arviointitehtävä, laitan muutamaa päivää aiemmin logon junaan näkyville. Näin lapset tietävät mitä arviointia on tulossa. Jotkut varmasti hyötyvät mahdollisuudesta ennakointiin.

 

Matka Arviointijunassa on meillä vasta alussa, mutta lupaavalta näyttää. Mennä puksutamme eteenpäin hyvää vauhtia. Mihin asti me vielä päästäänkään! Matkaa voit seurata alkuluokan_aakkoset -tilillä Instagramissa.

 

Lisätietoa Arviointijunasta ja muista Qridin sähköisistä arviointipalveluista löytyy Qridin nettisivuilta. Sivut ovat laaja tietopaketti arvioinnista. Sivuilta löytyy myös vapaasti tulostettavaa materiaalia, kuten esimerkiksi nuo papukaijamerkit.

 

 

Qridin sivuille pääset tästä.