Lukeminen on yksi alkuopetuksen isoimpia oppimisen aiheita. Tuntimäärältään äidinkieli ja kirjallisuus on suurin oppiaine. Lukemista ja muita kielen osaamisen osa-alueita on vaikea tai ainakin turha täysin erottaa toisistaan. Niinpä lukemaan opettamisen esittely ei onnistu ihan yhdessä blogitekstissä, vaan tästä on tulossa kokonainen sarja.

 

Lukeminen ja kirjainten opiskelu on iso osa Alkuluokan viikko-ohjelmaa syyslukukaudella ja vielä tammi-helmikuussakin. Etenemme kuin juna yksi kirjain viikossa, hitaasti ja varmasti. Sama viikko-ohjelma toistuu. Tässä taas rutiinit ja niiden edut: hyödyllisiä ja turvallisia lapsille, helpottavia ja energiaa säästäviä aikuisille.

 

Tässä etenemisvauhdissa en kiinnitä huomiota lasten osaamiseen. Toiset osaavat enemmän ja toiset vähemmän. Se ei vaikuta meidän etenemisnopeuteen, toki muuten on eriytettyä sisältöä. Jokaiselle on tarjolla oman osaamistason mukaan erilaisia tehtäviä. Luokka-astekin vaikuttaa sisältöön, esimerkiksi kaikki eskarit tekevät tietyt jutut.

 

Lukemaan opettamisen tekniikat

Siihen miten opetan lukemista, vaikuttaa samat periaatteet kuin oikeastaan koko Alkuluokka-ajatteluun. Joustavaa ja systemaattista, asioista tehdään merkityksellistä. Monet nykyisin hyvinä pitämäni oivallukset ovat lähteneet turhautumisesta. Niin on käynyt myös tässä. Muistan toisena opettajavuonna kun olimme tehneet ekaluokkalaisen kanssa tavulistojen kanssa kovasti töitä. Siu sau sui jne… Lapsi sanoi tuskastuneena, että kun mä en ymmärrä mitä tämä tarkoittaa. Muistan miten tyhmäksi tunsin itseni joutuessani sanomaan, että ei se tarkoita yhtään mitään.

 

Olen vuosien mittaan kerännyt lukemaan opettamisen reppuuni monenlaisia eväitä. Kyllä tavuja treenataan edelleen – ja kovasti treenataankin. Mutta vahvasti on mukana ihan alusta asti ymmärtävä lukeminen. Ihan oikeaa, jotain tarkoittavaa lukemista on mukana aina.

 

Mietin, että nykyisin olen ihan pihalla siitä, miten opettajakoulutuksessa opetetaan lukemaan opettaminen. Opetushallituksen sivuilla kävin, niin sen mukaan asiat eivät ole muutamassa vuosikymmenessä muuttuneet! KÄTS ja LPP ovat edelleen voimissaan. Oma tapani on yhdistää näitä reippaasti. Perustelen sen sillä, että monenlaiset oppijat saavat itselleen sopivaa opetusta. Leikkisästi olen joskus nimittänyt omaa tapaani KHP-metodiksi. Tulee omasta nimestäni.

 

Postaussarjan eteneminen 

Tässä ensimmäisessä osassa vähän perusteluita miksi teen niin kuin teen. Aihe on laaja. Toivottavasti näiden tekstien kautta välittyy jotenkin myös punainen lanka, eikä kaikki vaikuta vain sekavalta.

 

Olen jakanut aiheen niin, että ensin kerron viikon etenemisen kronologisesti. Teemme viikon kirjaimesta tietyt asiat aina maanantaina, tietynlaiset tehtävät tiistaina jne. 

 

Kun aikajärjestyksessä viikonpäivien mukaan etenevä viikko-ohjelma on päästy loppuun, esittelen ikätasoisesti lukemaan oppimista vielä tarkemmin. Kirjainten opettelun lisäksi harjoittelemme lukemista paljon. Osa tekemisestä määräytyy sen mukaan, onko lapsi eskarissa, ekalla vai tokalla. Toisaalta myös lapsen taitojen mukaan tehdään erilaisia harjoituksia. Jospa näin jaotellen aihe pysyisi kasassa. Saapa nähdä!

 

 

 

Kuva Gerd Altmann Pixabaystä.