Rutiini sanana kuulostaa ehkä tylsältä ja epämieluisalta, mutta minun mielestäni hyvät rutiinit tuovat paljon positiivisia asioita arkeen. Hyvin suunnitellut ja toimivat rutiinit esimerkiksi auttavat lapsia hahmottamaan aikaa ja toimintaa, takaavat toistuvan ja riittävän harjoituksen sekä rytmittävät koulupäiviä. Rutiineissa on paljon hyvää, mutta tässä keskityn rutiinien voimaan voimavaroja säästävänä tekijänä.

 

Koulu ympäristönä on ällistyttävän monipuolinen ja monisäikeinen, mitä ulkopuolisen on joskus vaikea ymmärtää. Kaikki ovat toki käyneet koulua, mutta harvalle lapselle hahmottuu, mitä kaikkea järjestelyitä ja huomioon otettavia asioita yhteenkin koulupäivään liittyy. Oikeastaan asiat on hyvin järjestelty silloin kun lapsi tai satunnainen vierailija ei kiinnitä taustatekijöihin sen enempää huomiota. Hyvät rutiinit siis, eikö vaan!

 

Kouluvuosi on pitkä ja siihen (ainakin normaaliin ei-koronakouluvuoteen) liittyy paljon kaikenlaista poikkeavaa: juhlapäiviä, vierailijoita, teemajaksoja, retkiä, tapahtumia jne. Poikkeuspäivät ovat yleensä hyviä oppimistilaisuuksia ja lisäksi piristävää vaihtelua. Mutta ne myös tarvitsevat onnistuakseen kaikenlaista järjestelyä. Yleensä koulupäivissä pienetkin muutokset vaikuttavat myös muihin koulun toimijoihin. On muistettava huolehtia ruokailut, koulukuljetukset, aine- ja erityisopettajien tunnit, tilavaraukset, tarvittavat ehkä yhteiskäytössä olevat materiaalit… Lista on joskus loputon.

 

Pidän monipuolisuudesta ja pidän erityisistä päivistä koulutyössä. Mutta: nämä asiat vaativat voimia  aikuisilta ja aikaa järjestelyihin. Ajattelen niin, että mitä enemmän säästän jossain kohdissa omia voimiani, sitä enemmän jaksan suunnitella ja järjestää jotain spesiaalia. Tästäkin näkökulmasta arvostan rutiineja.

 

Ajankohdasta riippuvat rutiinit

Kun olen suunnitellut jonkin hyvän rutiinin viikko-ohjelmaan voin luottaa siihen, että asia on esillä opetuksessani ja lapset saavat harjoitusta. Hyvä esimerkki on visuaalinen hahmottaminen ja sille varattu kohta lukujärjestyksessä (Lue lisää tästä:  Visuaalinen hahmottaminen, Navigaattorijuttuja – osa 1).

 

Jos en olisi suunnitellut visuaalisen hahmottamisen harjoituksille viikottaista aikaa niin todennäköisesti toistuvasti lukuvuoden mittaan huomaisin, että en ole muistanut tehdä näitä harjoituksia. Tästä seuraisi pieni paniikki, ehkä myös hiukan kiireessä ja harkitsemattomasti suunniteltuja tuokioita. Ja ihan varmasti seurauksena olisi stressiä ja harmia, näitä takuuvarmoja voimavarasyöppöjä.

 

Kun taas on olemassa hyvä rutiini (tässä esimerkissä Navigaattori-tunti), tiedän että harjoitusta tulee säännöllisesti. Ei haittaa, vaikka jonain viikkona päätänkin ottaa jotain muuta tähän kohtaan lukujärjestystä. Jos Navigaattori-tunti jää joskus pois tiedän kuitenkin, että vuoden mittaan harjoitusta tulee paljon. Voin olla levollisin mielin, säästän voimiani.

 

Toiminnasta tai tilanteesta riippuvat rutiinit

Edellinen oli esimerkki aikataulurutiinista. Toinen rutiinityyppi on asiat, joita tehdään aina tietyssä tilanteessa. Alkuluokan tyyliin se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aina kun ekaluokkalainen on edennyt uuden numeromerkin opetteluun tai tokaluokkalainen on lukenut loppuun pulpettikirjan hän tietää, miten tulee toimia. Tai aikuiselle tämä voi tarkoittaa tilannetta, että lapsen harjoiteltua esimerkiksi kolmosen kertotaulun tarkistetaan oppiminen tietynlaisella testillä tai näyttötilanteella. Jokin tietty tilanne siis laukaisee tietyn rutiinin, ilman sen suurempaa pohdintaa. Säästän siis voimiani. 

 

Rutiinit säästävät ryhmän aikuisten voimia, mutta sama ilmiö sopii myös moniin lapsiin. Rutiinit auttavat lasta jäsentämään koulupäiviä. Myös edellä mainittu tilanteesta riippuva rutiinityyppi on monille lapsille tärkeä. Se lisää tunnetta siitä, että hallitsee omaa tekemistään ja tietää miten asiat etenevät. Kun olen lukenut pulpettikirjan, haen korista siihen sopivan tehtävän, teen lukulohikäärmeelle uuden suomun, palautan kirjan, valitsen uuden… 

 

Rutiinit oikeassa paikassa helpottavat arkea ja säästävät opettajaa turhalta miettimiseltä. Kahlitsevia ja kankeita ne eivät saa olla. Sekin pitää muistaa, että tarvittaessa rutiineja muutetaan ja uudistetaan.

 

 

 

 

 

Kuva GDF Pixabaystä.