Parilukeminen. En oikein keksinyt tälle parempaa nimitystä, vaikka onkin kyse ihan tietynlaisesta parilukemisesta. Mutta ehkä tarkoitus tässä selviää!

 

Kokonaisten kirjojen lukeminen on tärkeää lukutaidon kehittymisen ja lukemiseen motivoitumisen kannalta. Ja tietenkin kirjallisuuden käsittely on tärkeä osa kielen opiskelua. Yhteiset lukukokemukset ovat merkityksellisiä yhteisiä hetkiä ja yhdessä lukeminen voi taas olla joillekin se ratkaiseva tekijä lukemisesta innostumisessa.

 

Kokonaisteoksen lukemisen haasteet luokassa

Ei ole ollenkaan helppoa järjestää hyvää yhteistä lukukokemusta. Lukemisen taidot ovat vaihtelevia, eikä kovin eritasoisten lukijoiden yhdessä lukeminen palkitse oikein ketään. Ennemminkin se turhauttaa. Tämän voi erilaisilla järjestelyillä välttää. Esimerkiksi niin, että sovittu osa kirjasta luetaan ensin kukin tahoillaan. Ja vasta kun teksti on luettu, aletaan työstämään sitä yhdessä. Eri tasoisten lukijoiden vuoksi olen käyttänyt usein erilaisia lukupiirejä niin, että lukijat on jaettu ryhmiin lukutaidon mukaan. Mutta haasteellista tämä on.

 

Toinen haaste vaihtelevien taitojen lisäksi on hyvän kirjan saaminen luokkakäyttöön. Jos onnistuu löytämään tasoltaan ja sisällöltään juuri sopivan kirjan, ei ole ollenkaan varmaa, että kirjastosta löytyy käyttöön riittävän monta kappaletta samaa kirjaa.  Kirjastoilla on luokkakäyttöön varattuna kirjoja, mutta on ymmärrettävää, ettei ole mahdollista hankkia rajatonta määrää eri kirjoja 20 kappaleen sarjoja tällaiseen käyttöön.

 

Ratkaisuna parilukeminen

Näihin haasteisiin keksin helpon ratkaisun: parilukemisen. Joskus toki on mukava lukea samaa kirjaa koko luokan kanssa, mutta useimmat kirjat luemme pareittain. Jaan lapset lukutaidon ja -tyylin mukaan pareiksi. Kirjastosta löytyy yleensä helposti kaksi kappaletta samaa kirjaa, joten vaihtelevaa luettavaa riittää paljon.

 

On myös iso helpotus, kun kirjan valmistuttua saavat parit edetä omaan tahtiin uuteen kirjaan.  Odottaminen saa aikaan paljon turhautumista, huonoa käytöstä, väsymistä. Kun innostus on suuri, olisin tehotonta joutua odottamaan, että kaikki ovat lukeneet kirjan. Parilukemisessa uuteen kirjaan päästään heti!

 

 

Ympäri vuoden emme pidä parilukemista käynnissä, vaan teemme sitä sopivina jaksoina. Into säilyy! Lukutaito täytyy olla luonnollisesti jo melko hyvä, jotta tällainen melko itsenäinen lukeminen onnistuu. Käytän parilukemista yleensä tokaluokkalaisilla ja taitavilla ekaluokkalaisilla. Tämä muuten on toimintamuoto, joka hyvin soveltuisi myös isommille oppilaille!

 

Miten parilukeminen käytännössä toimii?

Usein teen niin, että jakson ensimmäisen kirjan minä valitsen jokaiselle parille. Näin takaan sen, että jokainen pari saa kokemuksen sopivasta kirjasta. Kun ensimmäinen kirja on luettu, saa pari yhdessä valita seuraavan kirjan. Seuraan valintoja, mutta ihan helposti en niihin puutu. On opettavainen kokemus huomata myös se, jos valinta osui liian vaikeaan tai helppoon kirjaan.

 

Kun luetaan koulussa parin kanssa kirjaa, etsitään sopiva paikka yhdessä lukemiseen.  Tämä on yksi parilukemisen hauskuus! Kun muut saattavat tehdä jotain ihan muuta tehtävää, voidaan tarvita vähän mielikuvitusta että löytyy kiva paikka, jossa  lukeminen ei kuitenkaan häiritse muita.

 

Lukeminen parin kanssa tapahtuu ääneen, yleensä virke kerrallaan vuoroa vaihtaen. Kun sopiva aika tai vaikkapa yksi luku kirjaa on luettu, sopii pari yhdessä mihin asti lukevat kotona kirjaa eteenpäin. Kun parit ovat taidoiltaan suurin piirtein samantasoiset, onnistuu tämä kokemukseni mukaan yleensä hyvin. Sopimus kirjataan kirjan välissä pidettävään lappuun, johon laitetaan myös seuraava lukemispäivä koulussa. Tämä laitetaan myös luokan seinäkalenteriin. Näin opekin pysyy ajantasalla! 

 

Parit päättävät myös sen, minä päivänä he jatkavat kirjaa koulussa eteenpäin. Joskus harvoin annan jotain määritelmiä tähän, jos esimerkiksi koulussa on jotain poikkeusohjelmaa. Yleensä lapset saavat päättää itse. Tämä on yksi motivaatiota lisäävä tekijä. On hienoa, kun saa ottaa vastuuta itse! Tämäkin on asia, jota täytyy opetella pikkuhiljaa – tietenkin.

 

Kun kirja on luettu, täytetään siitä pieni moniste. Mietitään kirjan nimi, kirjailija ja millaisille lukijoille kirjaa voisi suositella. Lisäksi on joku tehtävä, joka liittyy kirjan sisältöön. Kun nämä tehtävät on suoritettu, saa pari valita itselleen uuden kirjan.

Lukuläksyn antaminen koko luokan yhteisessä kirjassa on ollut aina itselleni iso haaste,. Sama määrä lukemista on jollekin toiselle ihan muutaman minuutin juttu, toinen taas pinnistelee kovasti. Kuitenkin kirjaa pitäisi lukea samassa tahdissa eteenpäin, jotta tekstiä voidaan käsitellä yhdessä. Parilukemisessa tätä ongelmaa ei juurikaan ole, kun parit ovat suurinpiirtein saman tasoisia. 

Olen kokenut tällaisen kokonaisteosten lukemisen hyvänä työskentelytapana. Toimivaa ja motivoivaa lapsille, minulle itselleni oikeastaan aika helppoa. 

Plussat 

– lasten hyvä motivaatio

– sopivan tasoista luettavaa kaikille

– kirjoja helppo löytää, kun samaa kirjaa tarvitaan vain 2 kpl

– lukuaika tehokasta, kun koko ryhmän odotteluun ei mene aikaa

– opettajalle helppo toteutus

 

Miinukset

– joskus lukuhetki unohtuu, kun päivät ovat vauhdikkaita ja vaihtelevia. Silloin joudumme toteamaan, että lukeminen siirtyy seuraavaan päivään.