Päivän rakenteen suunnittelu on asia, johon kannattaa ennen lukuvuoden alkua panostaa aikaa ja vaivaa. Hyvin tehty suunnittelu keventää työtaakkaa vuoden mittaan ja auttaa monella tavalla onnistuneen kouluvuoden toteuttamisessa.

 

Teknisesti päivän rakenteen tai lukujärjestyksen voi suunnitella monella tavalla. On olemassa näppäriä ja visuaalisesti kivoja sähköisiä sovelluksia, mutta itse pidän eniten vanhanaikaisesti ruutupaperista ja lyijykynästä! Otan ison A3-kokoisen ruutupaperin, johon piirtelen viivat koko viikon päivien kohdalle. Kellonajat laitan ruutujen mukaan 15 minuutin välein. Tähän sitten teen suunnitelman. Kun asiat alkavat varmistua, teen värikoodauksen: eri luokkien ohjelmaan yhdysluokassa laitan omat värit, ruokailut ja välitunnit merkitsen yhdellä värillä, samoin muiden aikuisten tunnit jne. Yhdellä silmäyksellä näkee kätevästi, mitä on ohjelmassa.

 

Ensin laitan ruutupaperille paikoilleen minusta riippumattomat asiat kuten esimerkiksi ruokailut ja erityisopettajan tunnit. Iso merkitys on välituntirytmillä. Minulla on ollut onni pitää pitkä välitunti, jolloin toiminnan voi muokata vaihtelevan pituisiksi kokonaisuuksiksi (tästä on tulossa oma postaus).

 

Vähitellen viikon toiminnot suunnitelmassa löytävät paikkansa ja lukujärjestys alkaa muotoutua. Tässä A3-lakanassa on loppujen lopuksi hurja määrä tietoa. Työkaverit ovat usein nauraneet lakanoilleni: yhdestä paperista löytyy lähes kaikki tarpeellinen informaatio kouluvuodesta!

 

 Päivän perusrakenne

 

Mutta keskitytäänpä ensin yhden päivän rakenteeseen. Kaikkea suunnittelua ei tietenkään voi tehdä yhden luokan parasta ajatellen. Liikuntatunnit, koulukyydit ja koulutilojen käyttö vaikuttavat päivien kulkuun. Ihanne olisi, jos pystyisi pitämään koulupäivien perusrakenteen mahdollisimman samanlaisena, mutta tämä harvoin onnistuu.

 

Useimmille pienille lapsille sopii samankaltaisena toistuvat päivät. Hyvä, jos päivät alkavat aamuisin samaan aikaan ja ovat edes suurinpiirtein samanmittaisia. Aikuisesta perjantaina kolmen tunnin minipäivä voi olla kiva ajatus. Lapsellekin se voi olla ihan kiva, mutta se toisaalta tarkoittaa, että jonain toisena päivänä täytyy jaksaa lähes tuplapituinen päivä. Ja mehän tiedämme – oppiminen on rankkaa työtä.

 

Täysin samanlaisiin päivärakenteisiin harvoin pääsee, mutta tunnetta siitä voi vahvistaa erilaisilla toistuvilla rakenteilla. Päivän voi aloittaa samalla tavalla. Aloitusrutiini voi olla ryhmän yhteinen kalenterihetki, tehtäväkirjan rauhallinen yksilötehtävähetki, liikuntatuokio tai jotain muuta. Oli ryhmän tapa aloittaa päivä millainen tahansa tärkeää on, että siitä tulee tuttu rutiini. Tavallaan tylsä toistuessaan ainakin useimpina päivinä samanlaisena, mutta turvallisuutta tuova: lapsi tietää, että tästä meidän yhteinen koulupäivä taas alkaa.

  

Aamun aloitusrutiini auttaa myös siinä, että usein aamuihin tulee kaikenlaista yllättävää: ope on puhelimessa tai juttelemassa vanhemman kanssa eteisessä, selvittelee myöhästynyttä koulukyytiä yms. On iso helpotus kun lapset tietävät, mitä tehdä ja osaavat järjestäytyä kalenterin eteen tai ottaa oman aamuhomman esiin.

 

Myös koulupäivän loppuun on mukava ottaa jokin toistuva tapa. Yhteinen lukuhetki, järjestäjien tekemän blogin katsominen, laulun kuunteleminen tai laulaminen – tämäkin on taas arkinen juttu, jolla lopetellaan yhteinen päivä. 

 

Jos (tai kun…) ryhmässä on lapsia, joille siirtymät tekevät olon levottomaksi, voi olla hyvä ajatus ottaa näihinkin tilanteisiin toistuvia tapoja. Ennen ruokailuun lähtöä otetaan yhteinen loru, välitunnille lähdetään kun on tehty päivän solmu, luokkaan tullessa tehdään hyppysarja. Opettajien mielikuvitus on tunnetusti rajaton!

 

Näiden päivän rytmittäjien ei tarvitse olla pitkiä. Aamun liikuntahetkeksi riittää hyvin 10-20 minuuttia, lähtöloru voi olla parin minuutin mittainen. Mutta ne tekevät päivään kivasti raamit. Sisältö tulee sitten varsinaisesta koulupäivän toiminnasta. Kun kehykset ovat valmiit, on aika alkaa miettiä täytettä. Missä kohdassa olisi viikon tärkeät äidinkielen tunnit? Äänteen opettaminen ja kirjainmuodon harjoittelu? Entä mihin olisi järkevä sijoittaa taideaineita?

 

Koko viikon rakenteesta kerron ajatuksiani myöhemmin Lukujärjestys-postauksessa.

 

 

 

Kuva geralt Pixabaystä