||  Saatu ilmaistuote IKIOMA Nimilappu Oy ||

Kirjoittelin postausta tavaroiden merkitsemisestä koulussa (Aiheesta voit lukea lisää tästä). Mietin, että yksi minulle tärkeä merkitsemistä tarvitseva tavararyhmä ovat omat tavarat, joita käytän työssäni. Omien tavaroiden käyttäminen työpaikalla on vaikea aihe, josta aina välillä esitetään voimakkaita mielipiteitä. 

Tässä vaiheessa tiedän, että osalla nousee niskavillat pystyyn ajatuksesta, että sinne se ope vie koulukäyttöön omia, henkilökohtaisia ja omilla rahoilla hankkimiaan tavaroitaan. Mutta älä hermostu vielä, lue ensin loppuun asti! Mielipiteitä on erilaisia ja jokaiselle tietenkin sallitaan omansa. En ole mitenkään riistetty tai työnantajan huijaama, vaikka joskus vienkin omia juttuja jopa kassikaupalla töihin! Tämänkin asian olen kyllä miettinyt. 

Omien tavaroiden käyttäminen töissä on ikuinen keskustelun aihe opettajapiireissä. Periaatteessa olen sitä mieltä, että työnantajan tehtävä on tietenkin tarjota työvälineet. Mutta…   

1. Perintöä omilta lapsilta

Omia tavaroita, joita käytän työpaikalla, on oikeastaan kolmenlaisia. Ensimmäinen ryhmä ovat sellaiset pelit, palapelit, kirjat ja vaikkapa leikkiastiat, jotka ovat alunperin olleet omien lasteni. Kun he eivät niitä enää tarvitse, olen muualle kierrättämisen sijasta säästänyt ne omaan koulukäyttööni. 

Jos siis minulla on kotona jotain itselleni tarpeetonta, mitä koulussa voin hyödyntää, vien tavarat koululle. Jos en veisi niitä koululle, kierrättäisin ne jotenkin eteenpäin. Näin jää ehkä muutamat kirpparieurot saamatta, mutta toisaalta säästyy myös myymisen vaiva. Toki voin kierrättää tavarat vielä koulukäytön jälkeenkin, jos niin päätän.

 

2. Kirppislöydöt ja muut muutaman euron ostokset

Toinen ryhmä ovat edulliset, muutaman euron ostokset kirpparilta tai alennusmyynneistä. Jos ihan pikkurahalla saan jotain sellaista, mikä helpottaa omaa työtäni, innostaa minua ja tekee työni mukavammaksi, olen sen kyllä myös hankkinut. Usein tällaisten ostosten tekeminen kuntatyönantajan piikkiin on sen verran vaivalloista, että olen säästänyt itseäni ja tehnyt hankinnan omakseni.

Yleensä kyse on tosiaan ihan parin euron pikkujutuista, jotka jostain syystä ovat mukavia apuja koulutyössä. Ehkä tätä voi pitää jopa harrastuksena, että on kiva tehdä hauskoja kirpparilöytöjä.  

Nämä tavarat ovat tietenkin omiani ja hyödyttävät itseäni myös mahdollisessa seuraavassa työpaikassa. Aika usein taitaa olla kyse myös sellaisista tavaroista, joita ei välttämättä muut osaisi hyödyntääkään 🙂 Oudot tavarat koulutyössä…

 

3. Omatekoiset materiaalit

Kolmas ryhmä ovat omatekoiset materiaalit Näillä ei ole rahallista arvoa, mutta ne ovat minulle arvokkaita. Olen käyttänyt niihin aikaa, ideoinut ne, hankkinut jostain materiaalit – yleensä kierrätyssellaiset – ja toteuttanut materiaalin.

Tästä on hauska muisto, kun minulle tärkeä oli muille täyttä roskaa. Kuten monet hauskat muistot, ei tilanne ollut silloin millään tavalla hauska, kaikkea muuta. Jouduimme tyhjentämään ryhmän tilat ja tavaroita vietiin eri paikkoihin, osa myös kaatopaikalle. Kiire oli. Tavaroita tultiin jo hakemaan ja hakijat olivat nostaneet hylly peräkärryyn. Kun huomasin tämän, ihmettelin peräkärryssä olevia hyllyjä. Sanoin, että hyllyissähän oli vielä tavaroita. Hakijat sanoivat, että eihän täällä ole kuin jotain roskia. Toivottavasti eivät pahasti säikähtäneet, sillä saivat melko kipakan vastauksen!Roskat” olivat minun omin pikku kätösin maalaamia kananmunakennoja ja massapalloja, joita käytetään esimerkiksi matematiikan kymmenylitysharjoituksissa. Eivät todellakaan roskia!

Hyvä esimerkki siitä, että tavarat kannattaa huolellisesti nimikoida. Silloin voi ainakin toivoa, että ne löytävät omistajalleen. Tämän tapauksen jälkeen olen ollut huolellisempi myös näiden roskien nimikoinnissa… Oletan, että on suurempi kynnys luokitella roskaksi ja heittää pois jotain sellaista, jossa lukee toisen ihmisen nimi.

Nimilapputarrat

Minä merkitsen omat, töissä käyttämäni tavarat tarralla Alkuluokan Aakkoset. Ikioman Nimilappu -valikoimista löytyi juuri sopiva kirjainpalikka-kuva, joka on mielestäni Alkuluokan Aakkosiin täydellinen! Logo on hyvä sellaisessa nimikointitilanteessa, ettei halua laittaa omaa nimeään. Itse esimerkiksi ajattelen niin, että en halua lapsille korostaa tavaroiden olevan minun. Olen ne vienyt luokkaan käytettäväksi, eikä niitä tarvitse erotelle ”oikeista” koulun tavaroista. Nimeäminen on ainoastaan sen takia, että tarvittaessa erotan omat tavarani muista. Tällaisessa tilanteessa toimii hyvin vaikkapa pelkkä kuvallinen logo, tai minun tapauksessani Alkuluokan Aakkoset -nimi.

 

Omaa nimikointiurakkaani on helpottanut Ikioman nimilapputuotteiden löytäminen. Näihin voi tutustua täällä; www.ikioma.fi