Koulut, päiväkodit, harrastusryhmät – ja kahvipöytäkeskustelut – tulvivat erilaisia sähköisiä sovelluksia. Wilma, Daisy ja monet muut sovellukset ovat käyttökelpoisia viesti- ja dokumentointivälineitä, vaikka herättävätkin paljon keskustelua ja nostattavat tunteita.

 

Näppäristä sovelluksista huolimatta on pienten lasten kanssa mielestäni täysin paikkaansa puoltava vanha kunnon ruutuvihko. Moni tuntee tämän muinaismuiston nimellä reissuvihko, me Alkuluokassa kutsumme sitä Muisteriksi. Nimen Muisteri sai vuosia sitten sanaleikistä muistivihko + kalenteri. Silloisen ryhmän mielestä Muisteri oli oikein hyvä nimi. Ja tietenkin myös omasta mielestäni!

 

Muisteria käytetään muistikirjana. Sinne voi lapsi itse, vanhemmat tai koulun aikuiset kirjoittaa muistettavia asioita ja viestejä. Tämä ei vaadi aina lukutaitoakaan, muistutus voi hyvin olla myös kuva.

 

Eniten käytämme Muisteria kalenterina. Joka perjantai liimataan vihkoon seuraavan viikon ohjelma, viikkotiedote. Viikkotiedotteessa on kerrottu, jos on jotain erityisohjelmaa tulossa tai tarvitaan jotain erityisiä varusteita. Usein viikkotiedotteessa kerrotaan seuraavan viikon liikuntaohjelma ja -välineet. Joskus on jokin viikkoläksy. Se tarkoittaa jotain vähän erikoisempaa läksyä, jonka saa tehdä viikon aikana valitsemanaan päivänä. Viikkotiedotteessa myös saatetaan vinkata tulevien viikkojen ohjelmasta, esimerkiksi joistain poikkeusaikatauluista.

 

Miksi ruutuvihko, miksei sovellusta? Tietenkin käytössä on myös wilmat ja muut. Mutta niiden ongelma on mielestäni se, että viestit ja keskustelut kulkevat lapsen ohi tai yli. Toki aikuisten kesken tapahtuvalle viestinnälle on paikkansa, mutta arkiset viikko-ohjelmaan liittyvät asiat kuuluvat mielestäni erityisesti lapselle itselleen. Jos vanhempi lukee viestin Wilmasta, ei hän ollenkaan aina tule edes maininneeksi asiasta ääneen lapselle. Ruutuvihko-Muisterin kanssa lapsella on ainakin mahdollisuus tutkia ohjelmaa itse.

 

Tietenkään eskari-ikäinen ei vielä huolehdi itse, että luistimet ovat oikeana päivänä mukana. Mutta tätä hän pikkuhiljaa opettelee. Yllättävän hyvin lapset oppivat seuraamaan viikon kulkua viikkotiedotteesta, lukutaidottomatkin. Jos vaikka se luistelupäivä on merkitty torstaille, hahmottaa moni pienikin ajankulkua. Se on kouluviikon neljäs päivä. Ja saattaa hyvinkin muistuttaa vanhempiaan niistä luistimista!

 

Tätähän me tavoittelemme, että lapsen itsenäisyys ja omista asioista huolehtiminen vähitellen lisääntyy. Tietenkään pieniltä ei vaadita, että viikko-ohjelma on hallinnassa. Mutta tähän tarjotaan mahdollisuus. Jokapäiväinen rutiini on aamuisin heti käsienpesun jälkeen kaivaa repusta Muisteri ja laittaa se koriin. Myöhemmin tässä kasvatetaan vähitellen oman vastuun osuuta, ja esimerkiksi kakkosluokkalaiset laittavat Muisterin koriin vain, jos siellä on uusi viesti.

 

Mitä ovat Muisterin hyödyt lapsen kannalta? Mahdollisuus oppia ajanhahmottamista, seurata viikko-ohjelmaa, miettiä miten muistettavia asioita voi merkitä muistiin. Nämä auttavat lasta myös ennakoimaan, mitä ohjelmaa koulussa on tulossa. Ennakointi ja ajan jäsentäminen auttavat monenlaisten pulmien kanssa kamppailevia lapsia selviämään koulupäivistä hiukan helpommin ja hiukan paremmin. Konkreettinen, näkyvillä oleva asia tukee muistamista. Tavallinen näky aamuisin on lapsi, joka Muisteri kädessään muistaa jotain. “Ai niin, äiti pyysi tuomaan liikkavaatteet kotiin.” Eikä tarvinnut edes avata Muisteria 🙂

 

Bonuksena olemme usein laittaneet Muisterin kanteen oman valokuvan. Suosittu apulaistehtävä on jakaa Muisterit, ja kuvien avulla se onnistuu kaikilta alkuluokkalaisilta.

Muisterin ohella tärkeä koulupäivän ohjelman käsittelyn ja ajanhahmottamisen väline on luokan päiväohjelma ja sen esittely kalenterihetkessä. Tästä lisää myöhemmin.

Kuvat BRRT ja DarkWorkX Pixapaystä