Kevät. Lukukauden loppu. Kesä. Kesäloma.

 

Kiire. Väsymys. Ylpeys. Kiitollisuus. Haikeus. Helpotus.

 

Kun on vuosia ollut töissä koulussa, tietyt rutiinit tuovat mieleen muistojen ja tunteiden sekamelskan. Toukokuuhun liittyy paljon erityistä. Monenlaiset tunteet liittyvät toukokuun tapahtumiin koulussa aina.

 

Tämä vuosi on minulle uusi ja erilainen. Toukokuussa ei olekaan sellaisia asioita, joita olen tottunut odottamaan ja jotka liittyvät kouluperinteiden ketjuun. En tiedä johtuiko tästä, mutta minut onnistuttiin yllättämään täysin!

 

Voitto! 

Voitin Freeedin arvonnassa laatikollisen taitavan Niina Sivosen loistavia kirjoja, Verraton vuosikerta. Siis laatikollisen! Voittokirjojen idea on jakaa iloa työyhteisöön. Meidän työyhteisömme on ilahdutettu paljon helpommin kuin kokonaisella laatikollisella kirjoja! Olemme nimittäin pieni koulu. Siitä se ajatus sitten lähti.

 

Minut tietenkin yllätti valtavasti laatikollinen kirjoja, mutta se ei ollut se suurin juttu. Kuvitelkaapa tilanne. Osallistut harvoin mihinkään arvontaan, koska yleensä ajattelet olevasi juuri se ihminen, kuka ei koskaan voita mitään. Sitten puoli huolimattomasti, melkein vahingossa, osallistut. Oikeastaan osallistumisen takana ei ollut itse arvonta vaan Freeediin tutustuminen. Seuraavaksi saatkin tiedon, että olet voittanut laatikollisen kirjoja! Eikä mitä tahansa kirjoja, vaan juuri Niina Sivosen kirjoja.

 

Hyvän mielen ketju 

Niinan taidokkaat ja aivan älyttömän oivaltavat piirrokset pelastivat vuosi sitten monta tummasävyistä hetkeäni. Kun ei oikein jaksanut enää etsiä lisävinkkejä tai selvittää jotain ongelmatilannetta, pysähtyi katsomaan somevirrassa vastaan tulleen piirroksen. Miten yhteen piirrokseen olikin saatu niin valtavasti kaikkea! Arkirealismia, kouluelämän ymmärrystä, korona-ajan haasteita, huumoria. Suu meni hitusen hymyyn. Ja sitten taas jaksoi.

 

Kirjalaatikkoa suurempi yllätys oli se, mitä kaikkea tämä sai minut ajattelemaan. Yhteisöllisyyttä. Kiitollisuutta. Hyvän jakamista. Mietin, tuleeko näistä ajatuksista uusi lisä tavallisiin toukokuutunnelmiini? Toivottavasti.

 

Nyt minulla on siis käsissäni laatikollinen kivoja kirjoja. Mitä teen? Voisin ilmoittaa, että kiitos,  meidän koululle riittää kolme kirjaa. Mutta en tee näin, vaan huomaan salamannopeasti ideoivani, miten monelle ihmiselle tästä laatikosta riittääkään iloa!

 

Kirjalaatikko oli iso ja iloinen yllätys, mutta vielä suurempi yllätys oli sen piristävä voima. Toukokuun toiseksi viimeinen viikko ei ole yleensä hedelmällistä aikaa ehdottaa minulle mitään uutta. Olen miettinyt asiat, jotka tulee vielä hoitaa. Ne hoidan, ja ne jaksan. Mutta mikään ylimääräinen ei kyllä pääse listalle ilman pakottavaa tarvetta.

 

Kuinkas kävikään? Pohdin erilaisia vaihtoehtoja. Mitä teen kirjoilla? Kuka niistä saattaisi ilahtua? Kuinka käytännössä toimitan kirjat perille? Kyllä, innostun täysillä! Jos edes pieni murunen tätä intoa siirtyy kirjojen mukana eteenpäin, tavoite on saavutettu.

 

Päädyn ratkaisuun, jossa kirjoista on iloa kolmelle työyhteisölle. Meidän koulumme on tietenkin itseoikeutettu. Sitten lähetän kirjoja naapurikoululle, jonka kanssa meillä on tiiviit yhteistyökuviot. Kolmanneksi kirjalähetyksen saa entisten työkavereideni koulu. Toivottavasti kirjojen parissa vietetään hyviä hetkiä! Minulla on hyvä mieli jo siitä, kun kuvittelen tutun opettajan ottavan kirjan käteensä. Kääntelevän, katselevan, tutkivan sitä. Ehkä hymyilevän.

 

Ja sitten tämä ajatusketju. Tätä on yhteisöllisyys. Itse sain Niina Sivosen kuvista voimaa ja hyvää mieltä vuosi sitten, kun kipeästi sitä tarvitsin. Ehkä joku saa nyt hyvää mieltä kirjoista, joita olen välikätenä lähettämässä eteenpäin.

 

Freeed
 

Tässä kohdassa tuntuu suorastaan kohtalolta, että kirja-arvonnan järjesti Freeed. Olen itse ihan alkumetreillä tutustumassa Freeediin, opettajien yhteisölliseen verkkoalustaan. Mutta jo nyt olen vaikuttunut. Freeedissä on kyse mielestäni juuri siitä, että asioita jaetaan eteenpäin. Autetaan muita. Saadaan itselle hyvää mieltä. Ja toki samalla myös löytää itselle hyödyllisiä asioita omaan käyttöön. Kaikkea ei todellakaan tarvitse tehdä itse, vaan taito on löytää sopivia asioita.

 

Kiitos Niina Sivonen erinomaisesta kirjasta! Hauskalla tavalla tuot esiin kouluelämän asioita ja erityisesti sen, että jossain muuallakin joku painii ihan samojen juttujen kanssa.

 

Kiitos Freeed! Tietenkin tästä huikeasta laatikollisesta kirjoja! Mutta erityisesti siitä, että tuotte toimivaa ja tuoretta yhteisöllisyyttä suomalaisiin kouluihin. Omiin toukokuisiin ajatuksiini tuli laajempi näkökulma, ja se on aina hyväksi.

 

Tämä postaus ei ole mikään kaupallinen yhteistyö. Minulla vain kerrankin sattui olemaan hyvä arpaonni 🙂

 

www.freeed.com

Kiinnostuitko? Freeed on opettajien yhteisöllinen verkkoalusta. Tutustumaan pääset tästä.