||  Saatu ilmaistuote konstikas.fi  ||

 

Visuaalisen hahmottamisen taitojen harjoittelu tarvitsee paljon toistoja. Jotta toistoja tulee, täytyy toiminnalle suunnitella oma aikansa ja paikkansa lapsen arkeen. Tämä säännöllinen aika toimii sekä koulussa että kotona. Jos lapsi harjoittelee jotain asiaa vaikkapa aina aamupalan jälkeen 15 minuuttia, tulee varmasti tulosta – jos asia on harjoiteltavissa. Ei tarvitse käyttää energiaa miettimiseen milloin harjoitus tehdään tai tehdäänkö sitä. Muodostuu automaattiseksi rutiiniksi ottaa esille peli tai lukea ääneen, ja rutiinit säästävät voimia varsinaiseen tekemiseen.

 

Toistuva aikataulu siis helpottaa harjoittelua. Auttaa muistamaan harjoittelun ja tekee siitä luontaisen osan arkea. Toinen tekijä, joka auttaa riittävien toistojen varmistamiseen, ovat toimivat ja mukavat tehtävät. Kun tekeminen on kiinnostavaa ja sopivan koukuttavaa, sitä jaksaa tehdä ja toistoja kertyy. Näin syntyy harjoittelun avulla mestareita!

 

Paras tulos harjoittelun voimassa näkyy, kun nämä kaksi asiaa – rutiini harjoitteluaikataulussa ja kiinnostava tekeminen – yhdistyvät. Kun tekeminen on kiinnostavaa, se alkaa vähitellen sujua helpommin. Ja kun harjoittelun aloittamiseen on rutiini, tulee tekeminen aloitettua. Voi olla, että vähitellen vaadittu aika alkaa ylittyä ja samaa harjoitusta halutaan tehdä useamminkin. Onko sinulle käynyt niin, että lapsi jolle lukeminen on ollut hankalaa ja jopa vastenmielistä kysyy saisiko lukea vielä yhden sivun? Tai voisiko vielä tehdä yhden pelitehtävän lisää? Yleensä aikuinen tässä vaiheessa heltyy ja antaa luvan 🙂

 

Oppimispelit visuaalisen hahmottamisen harjoittelussa

Kun vien luokkaan materiaaleja, olen suunnitellut niiden käytön yleensä pitkälle tulevaisuuteen. Toki joihinkin sisältöihin liittyy kertaluontoista tekemistä, mutta pienten oppilaiden kanssa on paljon asioita, joita harjoitellaan jatkuvasti. On siis mietittävä miten harjoittelu toimii ja toistuu.

 

Pelit ovat yleensä itsessään innostavia ja motivoivia. Mutta jotta niistä saa hyödyn tehokkaasti irti, ei pelkkä innostuminen riitä. Pelipäivät ja pelitunnit ovat kivoja, mutta vapaita pelihetkiä en pidä kovin hyödyllisinä. Voi käydä niin, että joku lapsi pelaa tiettyä peliä valtavasti ja joku toinen ei ollenkaan. Yleensä tietysti valinta kohdistuu itselle helppoon peliin. Niinhän me ihmiset toimitaan: sitä on kiva tehdä, missä itse on taitava. Oppimisen näkökulmasta pelit ja tekemiset valitaan kehittymisen näkökulmasta.

 

Pelaamisen monipuolisuuden olen ratkaissut kaikenlaisten listojen avulla. Navigaattori-tuntien yksilöharjoitukset on listattu taulukkoon. Rasti ruutuun, kun lapsi on pelannut pelin. Sama peli toki voidaan pelata useaan kertaan, ja yleensä on tarkoituksenmukaista niin tehdäkin. Mutta taulukon avulla pystyy seuraamaan, että kaikki pelaavat kaikkea. Joskus on hyödyksi jollekin lapselle pelata tiettyä peliä enemmän, mutta sekin on aikuisen tiedossa ja hallinnassa.

 

Oppimispelit, joissa tehtävät vaikeutuvat, ovat hyviä. Ne paitsi etenevät melkein itsestään ja opettavat peliä samalla pelaajalle, myös koukuttavat hyvin. Ainakin meidän ryhmässämme iloitaan kovasti, miten monenteen korttiin on edetty vaikkapa autoruuhkassa tai nuolipelissä.

 

Kun lapset ovat innostuneita tekemisestä, säilyy työrauha yleensä hyvänä. Kun lapset tietävät, mitä heidän tulee tehdä ja mikä tehtävä ottaa seuraavana, jää moni kysymys ”ope olen valmis, mitä nyt teen?” pois. Ja nämä molemmat asiat säästävät aikuisen aikaa sellaisille lapsille, jotka tarvitsevat lisäohjausta ja tukea. Kannattaa siis käyttää aikaa suunnitteluun, siitä hyötyvät kaikki.

 

Vinkkejä ja ajatuksia pelien käyttöön

Huomasin, että käytän todella monenlaisia materiaaleja visuaalisen hahmottamisen harjoituksissa. On vaikea esitellä tyhjentävästi, minkätyyppiset asiat toimivat ja mitä voi käyttää. Siksi esittelen ajatuksiani esimerkkien kautta. Tässä aluksi muutama, lisää on tulossa!

Tämän tyyppiset logiikkapelit toimivat hyvin visuaalisen hahmottamisen harjoituksissa. Kun ensimmäisen harjoituksen hoksaa, pystyy lapsi etenemään itsenäisesti tehtävästä toiseen. Tehtävät vaikeutuvat koko ajan, ja viimeiset ovat todella haastavia! Näihin voi todella jäädä koukkuun… Varsinaisten Navigaattori-tuntien lisäksi käytän tällaisia tehtäviä pieninä lisätehtävinä. Usein tarvitsee nopeasti lisätehtävää nopeille. Tai yhdysluokassa tulee tilanne, että täytyy työllistää joku porukka itsenäiseen työskentelyyn. Tämän tyyppiset tehtävät toimivat hyvin, lapset tekevät näitä mielellään.

 

Tässä konstikas.fi:n valikoimaan kuuluvassa “nuolipelissä”, kuten meidän luokassa tämä nimettiin, on vielä hyvä bonus: suunnat. Visuaalisen hahmottamisen yksi tärkeitä sisältöjä on suuntien omaksuminen. Tässä niitä tulee tutkittua ihan huomaamatta. Peli on Smart Gamesin IQ Arrows. Tehtävävihkossa on 120 tehtävää, joten haasteita riittää! Tällaisia pelejä olen käyttänyt myös matematiikan valinnaisryhmässä. Täysin “katu-uskottava” isommillekin oppilaille 🙂 

 

Merkitsen aina muistiin, mihin haasteeseen asti lapsi on päässyt. Me etenemme näitä systemaattisesti järjestyksessä. Jos tehtävä tuntuu vaikealta, laitetaan tämä peli pariksi kuukaudeksi lapselta sivuun ja palataan siihen myöhemmin uudelleen. 

 

Konstikas.fi:n paketista löytynyt palapeli Kuutiot oli ihan mahtava yllätys! Parhaat asiat tulee usein eteen sattumalta, ja parhaat löydöt on sellaisia, ettei niitä edes älyä etsiä. Kuutiot on juuri sellainen!

 

Sellaisille lapsille, joilla on paljon haastetta visuaalisen hahmottamisen puolella, on joskus vaikea löytää sopivan tasoista tekemistä riittävästi. Itselläni on yleensä juuri pulaa kaikista helpoimmista tehtävistä. Toki käytämme samoja pelejä ja tehtäviä useaan kertaan ja toisto harjaannuttaa, mutta tarvitaan myös vaihtelua ja monipuolisuutta. Siksi olin niin ilahtunut tästä!

 

Pelissä on 4 puista kuutiota, joissa on joka sivulla eri kuvio. Tehtävät ovat nekin tukevilla puisilla laatoilla, joten niitä on mukava käsitellä. Tehtäviä on 24 erilaista, niitä ei ole mitenkään luokiteltu. Koska Alkuluokan systeemissä teemme tällaiset asiat suunnitellusti, jaottelin laatat neljään eri ryhmään. 1-ryhmään laitoin mielestäni helpoimmat, 4-ryhmään sellaiset, joita voi käyttää myös symmetrian oppimisessa. Ja taas seuraan, mitkä laatat kukin lapsi on tehnyt.

 

Tässä on myös materiaali, joka antaa paljon jatkomahdollisuuksia:

* Piirrä itse oma tehtävä.

* Paritehtävänä erinomainen harjoitus on tämä: Toinen parista kertoo sanalliset ohjeet ja toinen asettaa kuutiot oikeaan asentoon näkemättä ohjelaattaa. 

* Paritehtävänä niin, että toinen asettaa tahallaan yhden kuutioista väärin, ja parin tehtävä on etsiä virhe ja kuvailla mikä on väärin.

Hyvä materiaalit taipuvat moneksi!

Katamino on klassikkopeli. Sitä voi pelata kahdestaan kilpaillen nopeudesta, mutta aika harvoin käytämme peliä näin. Kun tarkoitus on treenata tarkkaa katsomista, huomion kiinnittämistä merkityksellisiin asioihin ja omaa tarkkaa toimintaa, ei kilpailu sovi useimmille lapsille.

 

Kataminossa on viidestä kuutiosta muodostuvia paloja, pentaminoja, jotka tulee asettaa tiettyy järjestykseen pelilaudalle. Erityisesti pidän tässä konstikas.fi:n myymässä versiossa siitä, että paloissa näkyy selvästi kuutio-osat. En tiedä, onko palat sorvattu vai liimattu kuutioista vai miten tehty, mutta hahmottamista helpottaa, kun kuutioiden rajat pystyy näkemään. Tämä ongelma on monissa matematiikan kirjojen tehtävissä, joissa täytyy kuvitella jonkin alueen muodostuminen neliöistä. Lapsi joka vasta harjoittelee visuaalista hahmottamista, ei välttämättä kykene hahmottamaan kuvion muodostumista osista.

 

Tehtävävihkossa on satoja eri tehtäviä! Tässäkin pelissä vaikeustaso kasvaa edettäessä tasolta toiselle. Ja tietenkin: seurataan, mitkä pelit lapsi on ratkaissut ja seuraavalla kerralla jatketaan tehtäviä eteenpäin. Tämä auttaa aikuista tietämään, mitä lapsi on harjoitellut ja lisäksi motivoi monia lapsia.

 

Yksi oppimisen asia on tavaroiden pitäminen paikoillaan ja jälkien siivoaminen. Kantamino on hyvä esimerkki, miten tätä harjoitellaan. Pelin kannessa on kuva, miten palikat laitetaan järjestykseen pelialustalle. Kun lopetat pelin, katsot kuvasta mallin ja asettelet osat paikoilleen. Eivät ne muuten laatikkoon mahtuisikaan 🙂

 

Kiitos konstikas.fi! Sain todella monipuolista ja innostavaa materiaalia. Innostus – sekä opettajan että lasten – on yksi hyvän oppimisen avain. Ja kun opettaja innostuu, se hyvin usein saa myös lapset innostumaan!

Itse innostun monikäyttöisyydestä ja uusien käyttöideoiden kehittelemisestä. Sellaisia juuri nämä oppimispelit ovat. Tietenkin myös kestävyys ja helppokäyttöisyys ovat arjessa tärkeitä ominaisuuksia.

Konstikas.fi:n valikoimaan pääset tutustumaan tästä: https://www.konstikas.fi/

Lisää ajatuksia visuaalisesta hahmottamisesta ja Alkuluokan Aakkosten Navigaattori-tunnista voit lukea täältä: https://alkuluokanaakkoset.fi/visuaalinen-hahmottaminen-navigaattorijuttuja-osa-1/