Mielessä pyörii miljoona kysymystä siitä, miten asiat pitäisi tehdä tänä syksynä.
Oma opetukseni perustuu paljon pysäkkityöskentelyyn. Kun toteuttaa opetusta vuorottelemalla pysäkeissä, ei tarvitse hankkia välineitä tai materiaalia koko luokalle. Näin on mahdollista hankkia vaihtelevia välineitä tai tehdä itse. Kun ei tarvitse väkertää 25 samanlaista pelialustaa vaan kolme riittää, tulee helpommin ryhdyttyä toimeen!
Mutta miten ihmeessä tämä hoituu, kun samoja tavaroita ei ole hyvä hypistellä koko luokan voimin? Eikä kaikkea ole edes teoriassa mahdollista desinfioida.
Täytyykö koko opetustapa ja oppimisympäristö ajatella uudelleen? Tuntuu, että yksilötyöskentelyn määrä tulee lisääntymään paljon, jos täytyy pelätä yhdessä tekemisen riskejä.
Mitä saa tehdä ja mitä ei? Voivatko lapset istua ryhmissä? Saako käyttää yhteisiä kyniä ja saksia? Saako laulaa? Voiko pelata lautapelejä?
Kun koko korona-aihe on täynnä epätietoisuutta ja vaihtelevia näkemyksiä, ei ole helppo miettiä ratkaisuja oman työn kannalta. Mielipide ja huolen määrä vaihtelee lähes päivittäin. Koska lasten kanssa toimiminen vaatii konkreettisia ratkaisuja, olen pohtinut sellaisia. Mieltä rauhoittaa, kun on pystynyt päättämään jotain toimintatapoja. Asiat tulevat epäilemättä muuttumaan, mutta näin aion edes päästä alkuun.
Omien ratkaisujeni taustalla iso tekijä on se, että minulla on onni tänä syksynä työskennellä pikkuruisella kyläkoululla. Luokassani on 11 lasta. Jo keväällä uutisoitiin, että kyläkoulut todennäköisesti pääsevät koronan kanssa helpommalla. Avainasemassa on kontaktien pitäminen mahdollisimman vähäisenä, ja se toki pienessä yksikössä onnistuu helpommin.
7 ideaa koronasyksyn kouluun:
- Henkilökohtaiset kynät, sakset yms. Tavarat nimikoidaan selkeästi. Jos ei ole mahdollista antaa lapsille välineitä omaksi, ne numeroidaan > soveltuvat myöhemmin yhteiskäyttöön.
- Toiminnalliseen oppimiseen omia henkilökohtaisia välineitä. Tavallista enemmän tulee olemaan käytössä moniste- ja paperimateriaaleja. Yleensä käytän esimerkiksi matematiikassa paljon välineitä, jotka ovat yhteiskäytössä. Mutta monet välineet ovat hankalia puhdistaa. Nyt virkattujen mansikoiden tilalle tulee paperimansikat, jokaiselle omat. Mahtava idea löytyi Instagramista käyttäjältä @opettajankahvihuone: värjätyt kikherneet näyttävät oikein mukavalta matikkamateriaalilta!
- Pysyvät 3-4 lapsen ryhmät peleissä, leikeissä, ryhmätyöskentelyssä. Lue lisää ryhmäjaosta: https://alkuluokanaakkoset.fi/ryhmat/
- Laminoitu materiaali. Erilaiset tehtäväkortit ja vesiliukoisille tusseille tarkoitetut harjoituskortit pystyy helposti desinfioimaan.
- Palapelejä ja lautapelejä olen käyttänyt paljon. Niitä minulla onneksi on hyvä varasto, jolla 30 lapsen ryhmäkin on pärjännyt. Aion kierrättää pelejä niin, että kun peli on pelattu, se siirretään kahdeksi viikoksi syrjään. Sen jälkeen toinen ryhmä tai pelaaja voi ottaa pelin vuorostaan käyttöönsä. Aiemminkin on pelien kanssa vuoroteltu, nyt vain omaa vuoroaan pitää odottaa reilusti kauemmin.
- Jokaiselle lapselle oma henkilökohtainen noppa. Vähentää lautapeleissä paljon samojen pintojen koskettelua. Ja vain mielikuvitus on rajana erilaisiin pikapeleihin ja harjoittelun monipuolistamiseen. On paljon hauskempaa kirjoittaa 5 sanaa, kun määrän on arponut nopalla eikä vain kuullut käskyä opelta!
- Monistetut kirjain- ja numerolaput, tavulaput, sanalaput, laskulaput – mitä näitä nyt on 🙂 Olen aina inhonnut näitä, koska ne häviävät ja lentelevät pitkin lattioita. Mutta nyt on ehkä pakko ottaa käyttöön myös pikkulappuset.