Talvilomasta vappuun ajoittuu neljäs jakso Alkuluokan vuodenkierrossa. Sen jälkeen on vielä toukokuu, jonka erotan ajatuksissani muusta kouluvuodesta. Yleensä toukokuussa on monenlaista poikkeavaa ohjelmaa tulevien eskareiden ja ekaluokkalaisten tutustumisista retkiin ja juhliin. No, näin korona-aikaan kaikki on toisin. Rytmitystä en kuitenkaan kokonaan muuta, eiköhän tämä vielä normaalimmaksi muutu. Toivottavasti.

Neljäs kvartaali on teemaviikkojen ja aihekokonaisuuksien aikaa. Kirjaimet on opeteltu ja useimpien lukutaito on hyvällä mallilla. Jos alkuosa kouluvuodesta painottuu perustaitoihin, on loppuvuosi kaiken erikoisemman aikaa. Toki jatkuvasti treenaamme lukemisen ja kirjoittamisen taitoja paremmiksi ja matematiikassa peruslaskutaidot ovat jatkuvasti mukana. Mutta näiden tavallisten asioiden harjoittelu on jo sen verran rutinoitunutta, että aikaa ja energiaa jää paljon muulle.

Tämä ei tarkoita sitä, ettei syksyllä ikinä tehtäisi muuta kuin perusasioiden harjoittelua. Todellakin tehdään! Mutta painotus menee näin. Jotta kokonaisuus olisi ymmärrettävä, yksinkertaistan asioita.

Teemaviikot

Koska Alkuluokassa on kolmen ikäryhmän lapsia, tehdään teemaviikot ja aihekokonaisuudet vuosittain eri tavalla. Esimerkiksi matematiikan teemat aika, geometria ja mittaaminen käsitellään joka vuosi. Tai vaikkapa uskonnon joulu ja pääsiäinen – olisipa hassu ajatus jättää joku vuosi joulu väliin:) Tai jos jostain syystä jokin aihe on hyvin ajankohtainen tai nousee voimakkaasti lasten mieleen, sen toki käsittelemme. Mutta pääsääntöisesti on aiheita, jotka ovat ohjelmassa perusteellisemmin kerran kolmessa vuodessa. Niin, että jokainen lapsi tutustuu teemaan alkuluokkalaisena ollessaan.

Teeman mukaan ohjelman vieminen antaa virtaa sekä aikuisille että lapsille. Arvostan kovasti rutiineja ja ne sopivat suurimmalle osalle lapsista erinomaisesti. Mutta rutiineja täytyy osata myös rikkoa. Yleensä tähän vaiheeseen vuotta se sopii hyvin. Kun jokainen keskiviikko on opittu aloittamaan päivä kirjainharjoituksilla, onkin varsin hurjaa tehdä jonain keskiviikkona jotain ihan muuta!

Aiheesta riippuen pysymme samassa teemassa viikon, puolitoista tai kaksi. Joitakin pieniä aiheita käydään läpi ihan päivässäkin. Mutta yleensä pidän hyvänä käyttää reilummin aikaa. Aihepiiriin saa näppärästi laitettua mukaan tarvittaessa kaikkien aineiden sisältöjä. Näin esimerkiksi äidinkielen harjoitus tukee luonnontiedon sisällön oppimista. Kaksi tai jopa useampikin kärpästä samalla iskulla.

Pienet koululaiset on yleensä todella helppo innostaa uuteen teemaan. Yleensä innostus vain lisääntyy päivien kuluessa. Sekin ehkä virkistää, että tiedämme uuden aiheen olevan jo nurkan takana. Ei tarvitsekaan innostua loputtomasti!

Teemaviikkojen aiheita

Millaisia teemaviikkoja tai aihesisältöjä sitten neljänteen kvartaaliin kuuluu? Kuten jo kirjoittelin, kolmen vuoden kierrolla menee paljon. Ja sitten on lisäksi kaikenlaista ajankohtaista.

Tänä vuonna vietimme esikoulun partioviikkoa. Partioviikkoa vietimme tietenkin Alkuluokan Aakkosten tyyliin koko porukalla, vaikka virallisesti on kyse eskarimateriaalista. Oikein hyvin sopii koululaisillekin. Partioviikon vinkit olivat kivoja ja sain paikkailtua tai vahvistettua monta opetussuunnitelman kohtaa, jotka syystä tai toisesta oli jääneet vähän vasemmalla kädellä hoidetuiksi aiemmin.

Kasvuun ja kehitykseen tutustuimme ihmisten, eläinten ja kasvien näkökulmasta. Kierrätys ansaitsee oman teemaviikon. Oma kotiseutu ja oma historia tulevat käsitellyiksi. Liikennejutuistakin koottiin oma aihekokonaisuus. Liikenne on esimerkki aiheesta, joka on kyllä myös pitkin vuotta esillä.

Vuodenajat on esimerkki sellaisesta teemasta, joka otetaan kerran kolmessa vuodessa todella monipuolisesti yhdistäen vuodenaikoihin esimerkiksi lämpöön ja veteen liittyviä asioita. Mutta ei vuodenaikoja voi muinakaan vuosina sivuuttaa, sen verran keskeinen asia on Suomessa ja suomalaiselle lapselle. Aihetta käsitellään joka vuosi, mutta “välivuosina” kevyemmin ja lyhyemmin.

Alkuluokan 4 + 1 kvartaalia

Tällaista kuuluu Alkuluokkaan neljännen kvartaalin aikaan. Paljon ajatuksia on jo ensi syksyssä. Lasten kohdalla se tarkoittaa valmistautumista ja lisääntyvää omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja toimintatapojen monipuolistumista entisestään.

Yritän siirtää tietoisesti seuraavasta vuodesta puhumisen lukukauden loppuun, huhti-toukokuulle. Joillekin lapsille muutos on vaikea ja ajattelen, että he hyötyvät tutun ja seesteisen jatkumisesta mahdollisimman kauan. Tulevaan tulee valmistautua ja sen teemmekin – hyvin. Mutta mahdoton pitkittäminen ei yleensä ole hyödyksi, muutama viikko riittää hyvin. Tänä vuonna lähetimme kutsukortit uusille alkuluokkalaisille vappuviikolla.

Neljä kvartaalia, jokaisella omat ja omaleimaiset tehtävänsä. Näiden lisäksi Alkuluokan Aakkosten tyyliin yksi extra. Tämä + 1 on toukokuu, joka on normaalisti hektisyydessään huima. Koronavuonna paljon jää pois, mutta eiköhän kouluissa silti päästä vauhdikkaaseen kesänodotus- ja lukuvuodenlopetustunnelmaan!

Muista myös muut alkuluokkavuoden kvartaalit. Mitä silloin Alkuluokassa tapahtuu?

 

Ensimmäisen kvartaalin löydät täältä.

Toisen kvartaalin löydät täältä.

Kolmannen kvartaalin löydät täältä.

Kuvat holdentrils ja OpenClipart-Vectors Pixabaystä.